• d e s i r e f o r t h e f u t u r e . b l o g s p o t . f i

keskiviikko 23. helmikuuta 2011

Vasta nyt minä näen todellisen itseni ja ongelmat.

-

Ketipinor määrättiin minulle jo ennenkuin siirryin hoitoon psykiatrian poliklinikalle,
enkä edes muista mistä syystä se minulle määrättiin. Sivusto, johon linkki vie, sanoo
lääkkettä käytettävän skitsofrenian ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön maanisen vaiheen
hoitoon. Minulla ei kuitenkaan ole diagnosoitu kumpaakaan, eikä tulla diagnosoimaan.
   Lääke, ketipinor auttaa minua vain nukkumaan, muuten se ei ole minuun vaikuttanut
( ainakaan päivittäiseen ahdistuneisuuteen tai masentuneisuuteen se ei ole vaikuttanut,
ainakaan huomattavasti, sillä en ole huomannut lääkkeiden käytön aikana minkäänlaista
huomattavaa muutosta mielen- tai tunnetiloissani ). Vasta nieltyäni 75 mg, vaikuttaa lääkitys
uneni laatuun, ilman lääkkeitä minä en nuku.

Sertralin määrättiin minulle vasta pari kuukautta myöhemmin, kun olin aloittanut nuoriso-
psykiatrian poliklinalla käynnit. Lääke määrättiin lievittämään ahdistusta ja masentuneisuutta,
mutta myös traumanjälkeistä stressireaktiota. Vielä en tiedä, kuinka lääke minuun
vaikuttaa, sillä olen syönyt lääkkeitä vasta 10 päivää. Olen kokenut vasta vain ensioireet,
jotka olivat pahoinvointi, ruokahaluttomuus sekä ylivilkkaus, joka oli minulle tunteena
täysin uusi ja tuntematon. En ollut omaitseni, muuta onneksi se on jo ohi. Ensimmäiset
vaikutukset lääkkeestä sanottiin huomaavan aikaisintaan 4-6 viikon päästä, mutta minun 
tapauksessani selviä mielialoihin liittyviä vaikutuksia voi huomata vasta kesällä.

Muistan ajan, jolloin nielin lääkkeitä aina, kun se tuntematon olotila kasvoi liian suureksi,
olotila hälveni ja minä siirryin pois tästä maailmasta, jonnekkin ihan muualle. Minä en
enään elänyt tässä todellisuudessa, vaan pakenin. Minä katosin lääkkeiden yliannostuksen
maailmaan. Nykyisin en voi enään tehdä sitä, en ole enään lääkkeiden väärinkäyttäjä.
- Oi niitä aikoja, Xanoreita ja pilvilinnoja.


-

Tarkastelin arpiani ja totesin miellessäni, että ne ovat ihan julmean kokoisia. 
- Tuollaisen viillon kuin olisin tehnyt kaulalleni, olisin kuollut.

-

SCID II -haastattelu on vihdoin aloitettu.
   " Epäilen sulla ilmenevän tämä seuraava häiriö .. "
Olin himan hämmentynyt käsiteltyämme osan oireista, joista kaikki osuivat minuun ja
persoonallisuuteeni täydellisesti. Vaativa persoonallisuushäiriö. Tämä tuli minulle
täysin yllätyksenä, en ollut edes kuvitellut mitään tämän tapaista häiriötä, mutta nyt
todellisuus on minulle paljon selkeämpi; Tämä osa persoonastani hankaloittaa selkeästi
elämääni ja elämistäni. Se on jokapäiväinen paino harteilla, ahdistuneisuuden ja stressin
ylläpitäjä. Hyvä esimerkki on pukeutumiseni. Olen äärimmäisen tarkka yksityiskohdista,
sekä värien, ( tarkemmin ottaen ) sävyjen yhteen sopivuudesta. Kaiken on sovittava
täydellisesti yhteen, niin miten minun silmäni tahtovat nähdä. 
   Osa asioista, joiden luulin olevan vain osa persoonaani, todellista luontoani, ovatkin 
todellisuudessa pakko-oireita.  - Mutta tällainenhan minä olen aina ollut
  .. Ja näin minulle diagnosoitiin vaativa persoonallisuushäiriö. En ole vieläkään 
tottunut ajatukseen, että minä todella omaan persoonallisuushäiriön, joka on salakavalasti 
ohjaillut elämääni ja elämistäni pahemmin kuin masennus koskaan.
   ... Vasta nyt minä näen selkeästi.
   
" Persoonallisuushäiriöstä irtautuminen ei ole helppoa. Käyttäytymismallit ovat erittäin juurtuneita ja 
persoonallisuushäiriöiset usein pitävät niitä luontaisina luonteenpiirteinäänvaikka käyttäytymisestä olisikin 
selvää haittaa. "

-



.. Vanhempia kuvia minusta ( viimevuosilta ), ja kuten 
huomaatte, olen ollut kunnon poikatyttö .. (;

17 kommenttia:

  1. Ketipinor ja sertralin kuuluvat myös minun lääkekaappiini. Ketipinoria tuskaisuuteen ja ahdistukseen (myös uneen tarvittaessa) ja sertralin masennukseen, ahdistukseen, pelkotiloihin ja traumaperäiseen stressiin.

    kuinka suuri sertralin annos sinulla on? itse syön 100 mg, mutta ovat näillä näkymin nostamassa sen 200 mg kun ei tunnu auttavan.

    VastaaPoista
  2. Itsekkin kokeilin joskus ketipinorta, mutta osottautui ihan vääräksi minulle. Nyt menee mirtazapin, abilify ja melatoniini.

    VastaaPoista
  3. itse olen syöny 2,5 viikkoa sertralinia. vaihdettiin nopeasti se cipralexista (jota söin 15mg). alan huomata vasta nyt pieniä muutoksia mielialoissa. mutta ei mitään merkittävää. mikään lääke ei ole tuntunut auttavan minun ongelmiini. etenkään ahdistuneisuuteen.

    ja minulle ei enää suostuta määräämään rauhoittavia. söin joskus mm. pameja, opamoxia, alproxeja, medipamia ja muuta mukavaa.

    VastaaPoista
  4. Mäkin oon syöny ketipinoreja, nukahtamiseen ja ahdistukseen. Persoonallisuushäiriöstä on vaikeaa parantua, koska nimenomaan persoona on se, jossa on häikkää. Sitä pelkää että paraneminen tarkoittaa sitä, että kadottaa osan minuudestaan.

    VastaaPoista
  5. Eräs psykiatri esitti että mulla voisi hyvin olla vaativa persoonallisuushäiriö. Kuulemma paljon sellaisia merkkejä mun oirehtimisessani on... En tiedä, itse kallistuisin enemmänkin epävakaaseen mutta eipä noista voi tietää ellei pääse kunnolla tutkittavaksi.

    VastaaPoista
  6. Sinulla ei ilmeisesti Sertralin ole alkuun lisännyt ahdistuneisuutta kuten minulla, hyvä niin. Minulle määrättiin alunperin Xanor, että selviän tuosta Sertraliinin aloituksesta ja sen lisäämästä ahdistuneisuudesta.

    Tämä SCID II -haastattelu on minulle ihan tuntematon juttu. Pyysitkö itse päästä tuollaiseen vai ehdottiko lääkäri? Minuakin kiinnostaisi päästä tuollaiseen sillä terapeutin mielestä nykyinen diagnoosini ei välttämättä ole täysin oikea ja minulla saattaa olla mm. estynyt persoonallisuushäiriö.

    VastaaPoista
  7. Kumma vain kun itsekin olen niitä, joiden päivä menee pilalle, jos on väärän väriset sukat jalassa, ja tiedän monia muitakin tämän sortin ihmisiä, mutta ikinä sitä ei ole nähty ongelmana vaan hyvänä värisilmänä.

    Ketipinor on paskaa. Ja kaikki sen sukulaiset. Niitä ei pitäisi syödä kenenkään, on paljon parempia vaihtoehtoja unettomuuden jne hoitoon jotka myös auttavat masennus- ja pakko-oireisiin, mutta kun Ketipinor on tietenkin aina se minkä jokaikinen lekuri maan päällä määrää ilman harkintaa. Jatkuvasta sykoosinestolääkekuurista 5 vuotta ja onnellisempi en asiasta voisi olla, vaikka omaan sairauteeni kyseiset pillerit nimenomaan kuuluvat. Psykoosinestolääkkeiden on tarkoitus lamauttaa, ei hoitaa. Toki 75 mg on hyvin pieni annos, mutta toisaalta se voi olla myös liikaa.

    Ne joille väärää lääkettä määrätään usein saavat niitä oireita sivuoireina, joiden kanssa ko. sairautta sairastavat elävät.

    Mutta jos sillä hoidon alkuun pääsee niin olkoot niin, mutta ehkä kannattaa lekurin kanssa ottaa puheeksi esim. doxal tai mirtatsapiini.

    VastaaPoista
  8. Minullakin menee tuo ketipinor. Sanottiin, että helpottaisi ahdistukseen, mutta minullakin auttaa vain nukkumiseen..

    Minullakin persoonallisuushäiriö -epävakaa- kuuluu diagnoosilistaan. En koskaan ajatellutkaan, että minulla voisi olla sellainen. Ajattelin vain, että tälläinenhän minä vain olin. Kesti pitkä aika sulatella asiaa, kun sain kuulla diagnoosin lääkärien suusta, mutta nykyään hyväksyn sen ja koen sopivani häiriön kuvaan liiankin hyvin.

    Eli kyllä sinäkin totut siihen ajatukseen ja sitten voit lähteä työstämään persoonallisuuttasi terveellisempään suuntaan. Minulle sanottiin, että viidentoista vuoden päästä persoonallisuushäiriötä ei usein enää diagnosoida sen saaneelle, mutta toivottavasti muutoksia positiivisempaan päin alkaa ilmetä nopeammin.

    VastaaPoista
  9. Mulla on ollut myös Cipralexiä, mutta siitä tuli v-mäinen virtsaumpi. Ihanasti neljä päivää kupla otassa ja päätin lopettaa ne mömmöt itse, kun ei paikallisesta arvauskeskuksesta apua saanut. Sen jälkeen Cymbalta, mutta oli olo ihan väsynyt jatkuvasti ja huomenna alkaa joku uusi mömmö.

    Aika usein tulee mieleen, että onkohan nuo pillerit pelkkää rahastusta ja placeboja... Tosin Ciprat oli kyllä muuten jees, varsinkin ekat pari viikkoa, kun oli olo kuin narkkarilla ja leijuin pilvissä. Unohtu masennus edes vähäksi aikaa.

    Ja vaikka noita diagnooseja sulle nyt heitellään niin et sinä ole mikään diagnoosi vaan ne diagnoosit ja sairaudet on vaan osa sinua... Helposti rupee mielessä pyörimään pelkästään sairaudet ja siinä mä ainakin menin yhessä vaiheessa ojasta allikkoon.

    Upeaa, että uskallat kirjoittaa ihan julkisesti omalla henkilöllisyydelläsi näistä asioista! Mitä enemmän näistä jutellaan sitä nopeampaa ihmiset tajuaa, että mielisairaudet on sairauksia siinä missä syöpä ja diapedeskin. Ja oot tosi nätti tyttö! :-)

    VastaaPoista
  10. Noissa lääkkeissähän se on aina niin että käyttötarkoitus voi olla ihmiskohtainen ja siis monenlainen, että pääasiassahan Ketipinor on vanha psykoosilääke, skitsofreniaan ja kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, mutta kuitenkin se voi helpottaa eri ihmisellä myös eri alueissa ja ongelmissa. Itse sitä söin mutta lopetin, sillä se sai mut liian levottomaksi ja ahdistuneemmaksi. Sertralinia on tullut syötyä muutama kuukausi ja annosta nostetaan 100mg. Harmi vaan etten ole vieläkään huomannut vaikutusta siinäkään.

    VastaaPoista
  11. Minun mielestäni sen paidan pitäminen ei ole hehkuttamista. Jos paidassasi lukisi, että "diggaan tyttöjä" nii sitten minä en pitäisi siitä.

    Eli siis ei ole liiallista pitää sitä paitaa.

    Eniten mulla siis ärsyttää sellaset, jotka tunkee jokaiseen keskusteluun sen seksuaalisuuden. Se on typerää. Nykymaailmassa on muutenkin ihan liikaa muotilesboja.

    VastaaPoista
  12. oot todella kaunis! paljon voimia, *hali* <3

    VastaaPoista
  13. Mäki huomasin aluks itelläni ton ylivilkkauden, joka oli melko vieras tunne... Kai se pahin meni kuitenkin ohi. Välillä silti miettii, että oonko mä nyt se oma itseni joka mun ois kuulunu aina olla, vai onko musta tullu jotain muuta.

    Mä en ite ikinä vois syödä semmosta lääkettä joka ois tarkotettu johonkin muuhun sairauteen, niinku toi sun kakssuuntasee ja skitsofreniaa! Ällöttää jo ajatuskin.

    Tosin, mä taidan oikeestaan syödä... Mainitsit joko tässä, tai jossain muussa sen Cipralexin, syön ite sitä. Mulle määräs ne ihan ekan kerran yleislääkäri, koska ei ehtiny saada aikaa mihkään psykalle, ja ''asia oli kiireellinen''...Jossain vaiheessa se aika kuitenki tuli varata, koska yleislääkäri ei niitä loputtomiin voi kirjottaa. Psykiatri sitte sano, että '' nää on kyllä tarkotettu aikuisille ja lähinnä ahdistuneisuushäiriöön'', ja olin aluks varsinki että mitä vittua.....en haluu syödä lääkkeitä mitä ei oo tarkotettu mulle. Ajattelinki, että oikeesti se ahdistus meni pois, jolloin olin just ehkä ylivilkas ja aloin tulla toimeen vanhempien kanssa, mut tuntu ettei tavallaan mun sisällä mikään muuttunu, niinku oisin toivonu.

    Jälkeenpäin ku oon siitä lääkkeestä lukenu, ni sitä kyllä määrätään miljoonaan muuhunkin, ahdistuneisuushäiriöiden (eli myös esim. paniikkihäiriö, pakko-oireinen häiriö jne) lisäks masennukseen...Aluks teki mieli vaihtaa koko lääke, mut jotenki en jaksa alottaa sitä kauheeta säätöö, ei välttämättä sit joku toinen sovi jnejne.

    Kuten sullaki, ni mul on kans annettu vuosien saatossa useempi diagnoosi, esim. pakko-oireinen häiriö, joka tosin on aikalailla saatu lääkittyä pois. Ihan järkeenkäyvää, onhan se kuitenki ahdistuneisuushäiriöihin luokiteltu ja syön ahdistuneisuushäiriöön lääkettä.

    Oon jo jonku aikaa miettiny, et haluisin tehä tollee samallail ku sä, mennä juttelee jonku kaa (koska en siis oikee koskaa oo kenenkää psykan kaa puhunu, vaikka siellä oon käynykki miljoonat kerrat), ja sitte selvittää et mist oikeesti kaikki johtuu, ja saada kunnon selvyys kaikesta ja kunnon diagnoosi ja oikeet lääkkeet. Koska mulki on ihan sikan ton vaativan ph'n, ja muidenki oireita. Vaik nehä on melko samanlaisia kaikki, eikä se tarkota että jos on joku oire, että ois heti ph. mut haluisin saada sen selvyyden, tai oikeestaan ulkopuolisen ammattilaisen kommentin kaikkeen mitä aattelen, koska oon ite yrittäny tässä vuosien aikana diagnosoida itteeni, vaikka se on melko vaikeeta, mut oon kuitenki mielestäni melko hyvin päässy jyvälle siitä, mistä kaikki johtuu :D mut semmonen ammattilaisen kommentti siihen ois kiva.



    olikoha viel muuta........ :D jl

    VastaaPoista
  14. Ketirpinoreitten ikuisuuskäyttäjä täällä, hei. Kuureja monta, monen jaksoista, nukkumiseen. Olen jännittäjä, aina huonosti nukkunut. Lopetan aina ketipinorit, kahden vuoden sisällä kuuria ollut monia.

    Rauhoittava vaikutus on ollut, mutta se kuuri oli pidempi, 3-4-5 kuukautta? Ja pienellä, 50-75 annostuksella. Ketipinorit olen aina lopettanut seinään, eikä ole ollut mitään oireita. Ehkä tämä johtuu siitä, että sain alaikäisenä kaverilta Seroquelleja, joita popsin uneen. Isän mukaan kun ei 16-vuotiaalle ei todellakaan mitään unilääkkeitä.

    Ja Lamictaalia 100 mg.

    VastaaPoista
  15. Itse syön myös ketipinoria. Mulla on tosin diagnosoitu kaksisuuntainen mielialahäiriö mutta ketiapiinia käytetään myös masennuksen ja ahdistuneisuuden hoitoon, vaikka sitä ei kovin monessa paikassa kerrotakaan. Itse syön kyseistä lääkettä 800mg illassa. Pienemmästä annoksesta ei ollut hyötyä itselleni. Ihmettelen kyllä kovasti sitä, että sitä edes käytetään mielenterveydellisiin ongelmiin erittäin pienillä annoksila. Psykiatrisessa sairaalassa mulle tokaistiin ettei ketiapiinista ole apua liian pienillä annoksilla (25-100mg). Eri asia sitten jos sitä käytetään pelkästään tilapäiseen unettomuuden hoitoon, johon se varmaan soveltuu joidenkin kohdalla.

    VastaaPoista