• desireforthefuture.blogspot.fi

maanantai 4. heinäkuuta 2011

Kratos, voiman, mahdin ja suvereenin vallan henkilöitymä.


Muistakaa myös yksinäinen susi.


-

Moni in real life tuttuni on löytänyt blogini. Jopa osa niistä ihmisistä, keiden en olisi koskaan uskonut blogiani lukeva, keiden en olisi edes halunnut blogiani lukevan, on löytänyt tämän osoitteen. Mutta minä en muuta blogia, minä en muuta kirjoitustyyliäni, minä en muuta avoimuuttani. Tämä on minun maailmani. Jos jollakulla on jotain vastaan- tai negatiivista sanottavaa niin antaa tulla. Voiko blogini ja harvinaislaatuinen avoimuuteni internetin maailmassa saada jotkut ihmiset mollaamaan minua tms ? Tämä on hyvinkin mahdollista. Ainakin sen perusteella, mitä olen joutunut menneisyydessä kokemaan .. 
   Jos tulen kohtaamaan negistelyä, haukkuja tai ihan mitä tahansa muuta vastaavaa, niin se on vain kommentoijan oma murhe, jos ei parempaa tekemistä keksi, kuin kommentoida avointa ihmistä. Perkele ! Mutta olkoon miten on. Tiedostan kyllä, että tämän asian suhteen tulen vielä taistelemaan niin muiden kuin itsenikin kanssa, mutta pyrin pysyttäytymään positiivisena ja voimakkaana. Niinkuin sanoin, tämä on minun maailmani, minun blogini ja sillä selvä. Anteeksi, todella suoraa tekstiä. Olen hieman kiukkuinen, sillä minua ei olla arvostettu. Toivon myös, että te in real life tuttuni kommentoisitte nimimerkillä, ellemme toisin ole keskenämme sopineet. 

Asunnosta, josta aiemmin kirjoitin, ei ole kuulunut mitään. Soitan vuokraajan perään vielä tuskastuttavan monta kertaa, jos kohta ei ala tapahtua. Mutta vihdoinkin on tapahtunut jotain ! Pelkäsin jo, että eläisin pitkään tylsyydessä. Onneksi pelko osoittui tarpeettomaksi. Tapasin sosiaalityöntekijän tappavan aikaisin perjantai aamuna. Huoneessa, jossa minä hänet aina tapasin, istui tällä kertaa kolmas ihminen meidän lisäksemme. Lyhyt, vaaleahiuksinen, nuorehko nainen. Hän oli tukihenkilöni. Vasta samana aamuna minua oli infottu, että tukihenkilö oli saatu hankituksi. Nainen vaikutti mukavalta, mutta ensivaikutelma ei aina kerro totuutta. Tapasin hänet kuitenkin heti viikon alussa uudestaan. Tälläkertaa olimme kaksin. Me, tutustumistapaaminen ja monta kuppia mustaa kahvia.
   " Plaa. Plaa. Plaa .. " Ei mitään erikoista, ei mitään uutta. No, sehän oli pelkkä tutustumis tapaaminen. Tapaamme seuraavan kerran viikon päästä. Saimme suunniteltua, missä kaikessa tarvitsen tukea ja hänen apuaan. Ja tuo nainen on mukava. Onneksi. Hän opastaa ja auttaa minua itsenäistymiseen liittyvissä asioissa. 
   + Tästä kuusta eteenpäin alan saamaan toimeentulotukea. Asiat alkavat selvitä, asiat alkavat sujua jo paremmin. Raha asiat, asunto asiat .. Kaikki hoituvat kyllä, siinä kestää vain jonkin aikaa. Olen luonteeltani vain niin helvetin kärsimätön.

.. !

-


Näyttää kuin se hymyilisi .. ♥
Kun sain Kratoksen ja kun se oli vielä pieni,
se tykkäsi aina oleilla tuon pääkallon sisällä.
Enään pikkuinen ei taida kunnolla mahtua sinne,
vaikkei läheskään täysikasvuinen vielä ole.


Ruokin Kratosta vain valkoisilla hiirillä. En tiedä miksi, mutta ensimmäiset hiiret mitä ostin, olivat valkoisia, joten niissä olen pysynyt. Käärme ruokailee n. kerran viikossa, mutta pärjää pidemmänkin aikaa ilman ruokaa.
   Kratos on kuningaspyton, eli kuristaja, joten se kuristaa hiirtä hetken ennenkuin alkaa nielemään sitä. Elävää ravintoa käärmeille ei saa antaa, se rikkoo eläinsuojelulakia, joten hiiri tarjoillaan vedessä lämmitettynä, jotta käärme luulee sitä eläväksi lämpöaaltojen takia. Ruokailuun kuluu noin 5 minuuttia.
   Ainoastaan kerran on tullut ongelmia ruokailun kanssa. Vain siksi, koska Kratos alkoi syömään hiirtä peräpääedellä .. Eihän pikkuiseni saanut hiirtä niellyksi, kun hiiren jalat sojottivat ties minne. Jouduin lämmittämään uuden hiiren tarjoiltavaksi, koska tämä hiiri ei Kratokselle enään kelvannut, vaan se jätti sen verisenä terraarion nurkkaan. Oli todella epämiellyttävää siivota terraario tämän jälkeen hiiren verestä ja sisäelimistä. Nams !
   Kerran erehdyin ruokkimaan Kratosta niin, että käteni oli terraarion sisäpuolella. Ei siinä sinänsä mitään, mutta käärme oli ollut ruuatta liian kauan, joten oli todella, todella nälkäinen ja kiukkuinen. Nosti heti päänsä, latasi hetken ja hyökkäsi saalista kohti. Saalis oli tällä kertaa käteni. Kuristajakäärmeen purema ei satu nuppineulalla pistoa enempää, sillä kuristajat eivät omaa samanlaisia pitkiä hampaita kuin mykkykäärmeet. Muuten Kratos ei ole kertaakaan edes yrittänyt purra. Täytyy vain muistaa välttää nopeita ja äkkinäisiä liikkeitä. Niistä käärme säikähtää tai saattaa luulla nopen liikkeen aikaan saamaa ( lämpöä ) erittävää asiaa ruuaksi, niinkuin esimerkiksi ruokkivaa kättä ..

Kratos on 7-10 kk ikäinen. Tarkkaan en osaa sanoa, sillä ei eläinkaupassakaan myyjä, joka minulle pikkuisen myi. Mutta lääkärissä todettiin, että tuota ikäluokkaa on. 3 vuoden ikäisenä pikkuiseni on jo täysikasvuinen, sitä odotellessa ! Kratos on vielä ihan pikkuinen ( ja sitä se tulee aina olemaankin ♥ ). Hankin Kratoksen, ensimmäisen lemmikkini noin puoli vuotta sitten, enkä ole katunut hetkeäkään. Rakastan pikku poikaani päivä päivältä enemmän, enkä tahdo koskaan luopua siitä !
   Ihastuin käärmeisiin jo lapsena. Silloin kun muut tytöt leikkivät ulkona prinsessa ja keijukaisleikkejään, minä tahdoin selata eläinkirjoja, ottaen piirrustukseen mallia erilaisista käärmeistä. Halusin pienenä matelijahoitajaksi, se oli tulevaisuuden haaveammattini. Olen siis aina ihastellut käärmeitä. Ja kun minulle valkeni, että minun on mahdollisuus saada oma kuningaspyton, olin kiljua onnesta. Rakastuin pikkuiseen heti ensisilmäyksellä. Kratos omaa myös muutaman pääkallon näköisen laikun nahassaan .. Voisin siitäkin ottaa kuvan tähän postaukseen, jota muuten pyysi Skinnyemily ! ♥
   Käärme on helppo lemmikki. Ainakin minulle. Se on helppo hoitoinen ja hellyyttävä. Kuten koira pitää seuraa yksinäisenä leffailtana omistajalleen, tuntuu kuin Kratos osoittaisi joskus minulle rakkautta omistajaansa, hoitajaansa kohtaan .. 


-


Kratos on kielimiehiä .. ( ;

9 kommenttia:

  1. ihan sika hyvii kuvii kratoksesta!!! :D noi päääkallot on siistei, ja toi mis se hymyilee on söpö!! :D en tienny et ne syö noin harvoin......ooksä koskaa pelänny et se kuristais sua xd ja pystyks pitää sitä ihan sillee vapaana esim. sun huonees tai vastaavaa?

    VastaaPoista
  2. Tää kaveri on vielä niin pieni, ettei se oikeastaan edes tunne jos se kuristais. Joskus kun annan sen oleilla mun kaulan ympärillä, se alkaa supistelemaan lihaksia ja luulen (ainakin se tuntuu siltä) että silloin se yrittää kuristaa, mutta kai se ymmärtää myös sen että oon emäntä ja hieman liian isokokonen saalis. En siis pelkää, että se yrittäis kuristaa ! : )

    Ja joskus pidän sitä vapaana, mutta vaan niin että oon ite vieressä ja lähettyvillä. Joskus se dataa mun kanssa mun sylissä tai kaulalla. Kun se on menevällä tuulella, oon opastamassa sitä, minne saa mennä ja minne ei ;)

    VastaaPoista
  3. Awws tämä oli ihana postaus! :)♥ Kuvay käärmeestäsi ovat upeita ja saivat minut suorastaan sihisemään innosta! ^^ Kiitos että teit tämän postauksen♥

    Itsekin kärsimättömän, mulletännekaikkiheti-luonteen omaavana tiedän miltä odottaminen ja asioiden paikallaan junnaaminen tuntuu... Mutta onneksi usein se odotus palkitaan, niinkuin varmaan nyt sunkin tilanteessa! :)

    VastaaPoista
  4. oooo awww ::D mä varmaa vaa pelkäisin...

    VastaaPoista
  5. En ymmärrä, miten tuollaista söpöläistä kukaan voi pelätä .. :')

    VastaaPoista
  6. kärsimätön olen minäkin, mutta kyllä kaikki järjestyy aikanaan. niinhän sitä sanotaan?

    aina niin ihana Kratos ♥

    VastaaPoista
  7. Vau, tukihenkilö. Ai sellaisiakin voi Suomessa vielä saada. Toivottavasti nainen osoittautuu mukavaksi.

    VastaaPoista
  8. Älä vain luovukkaan avoimuudestasi, se on osa sua ja tekee tästä blogista hyvän ja ainutlaatuisen.

    Ihana Kratos, tosi siistit noi pääkallo läikät.

    Ja joo täältäkin löytyy yksi kaikkitännehetijanyt-asenteen omistaja, se tekee välillä elämästä vähän vaikeaa mut niin, pitäs vaan malttaa odottaa. :)

    VastaaPoista