• desireforthefuture.blogspot.fi

lauantai 18. helmikuuta 2012

Syömishäiriökin on sairaus !

Nyt siis tiedossa hieman vakavemman laatuista tekstiä !


Monet bloggaajat ovat varmasti törmänneet tahtomattaankin blogeihin, joiden keskeinen aihe on syömishäiriö tai laihduttaminen. Itse seuraan joitain tällaisia blogeja, mutta en siksi, että etsisin itselleni jonkinlaista tapaa laihduttaa tms, vaan vain ja ainoastaan mielenkiinnosta. Joidenkin ihmisten on vaikeaa käsittää sitä, että ei kukaan syömishäiriötä sairastava ole päättänyt esim. että " Minäpä alan nyt sairastamaan anoreksiaa ! " vaan se on nimensä mukaisesti sairaus. Sairaus, josta voi parantua. Syömishäiriö on kuin masennus. Ei siihen kukaan ole halunnut sairastua, sairaus on vain ottanut ihmisestä otteen. Mutta siitä voi parantua, jos tarpeeksi tahtoo ja uskoo parempaan. Näitä syömishäiriö / laihdutus blogeja, joita seuraan, on kolmenlaisia ; 

1. Blogin pitäjä on syömishäiriötä sairastava, joka ei ( vielä ? ) edes tahdo parantua, 
vaan pitää itseään rumana / lihavana ja tahtoo vain laihtua, laihtua ja laihtua.

2. Blogin pitäjä on syömishäiriötä sairastava, joka kaikin 
( henkisin kuin fyysisin ) voimin tahtoo ja yrittää parantua sairaudestaan.

3. Blogin pitäjä on oikeasti ylipainoinen ihminen, joka tahtoo laihtua, 
päästä normaaliin painoon ja sitä myöten saada terveellisemmän elämän.

-

- " Sinä et ole lihava ! "

Ja miksi ( yleisesti ottaen ) naiset kauhistelevat vaa'an näyttämiä lisäkiloja ?! Eikö se ole todistettu jo lukemattomia kertoja, että miesten mielestä muodokas nainen on kauniimpi kuin tikkulaiha. Itse en ainakaan bi -seksuaalina tahtoisi naiseni olevan 40 kiloinen keijukainen, vaan muodokas ja normaalipainoinen kaunokainen. Hups, aihe karkasi taas .. Takaisin niihin lisäkiloihin ! Mikä niissä on niin kamalaa ? Itse olen puolessa vuodessa lihonut lähes 10 kiloa, enkä minä koe minkäänlaista pakonomaista tarvetta karistaa niitä. Oikeastaan nämä lisäkilot kertyivät kroppaani sen jälkeen kun muutin omilleni. Saattaa johtua myös painajaismaisesti lisääntyneestä alkoholin käytöstäni ( joka on nyt pistetty aisoihin ). Kyllä itse ainakin huomaan nämä lisäkilot, mutta jos mainitsen lihomisestani jollekkin kaverilleni, ei hän huomaa mitään eroa, ainakaan silmiinpistävää. Joten mikäs tässä, vihdoinkin terveessä normaalissa painossa, enkä enään ravaa vaa'allakaan päivittäin. Oikeastaan en ole käynyt vaa'alla moneen kuukauteen ! Ja olen jollain tapaa ylpeä itsestäni. Älkää tekään välittäkö niistä parista lisäkilosta, ne tuovat teille vain lisää muotoja ja enemmän naisellisuutta ! ;-)


- Kuvassa myös rakas ja suloinen pikkuveljeni ! :'-) ♥

Okei, tulee minullekkin joskus niitä päiviä, hetkiä tai jopa aikoja, jolloin ajattelen olevani ruma lisäkilojen takia. " Tuolla on selluliittia, läskit löllyy, perse leviää, jenkkakahvat tursuavat, vatsa pömpöttää, tuolta pitäisi saada jotain pois " Ja lista voisi jatkua vaikka kuinka pitkään, tiedätte varmasti mitä tarkoitan .. Hyvä esimerkki " Vittu mikä läski, pitää laihduttaa. " -kohtauksesta oli muutama viikko sitten. Kokeilin mekkoa, jota pidin kesällä sijaisäitini häissä, mutta se ei mennyt kiinni, ei sitten millään ! Kyllä pisti vähän ärsyttämään ja harmittamaan, mutta onneksi sekin meni ohi. Omaa vartaloaan pitäisi rakastaa, sillä jokainen vartalo on kaunis !

-

Syömishäiriö(t).


-

" Häiriintynyt syömiskäyttäytyminen - niin ristiriitaiselta kuin se kuulostaakin -
on sairastuneelle selviytymis- tai ratkaisukeino. Syömiseen, liikuntaan ja
oman kehon hallintaan suunnatut ajatukset ovat keino välttää psyykkistä pahaa
oloa, pelkoja ja tunnesolmuja, joita esimerkiksi erilaiset epävarmuutta tuovat
elämäntilanteet, vaikeudet nuoruusiän kehityksessä tai traumaattiset kokemukset
aiheuttavat. Syömisen ja oman kehon kontrollointi vievät ajatukset pois pahaa oloa
aiheuttavista asioista ja tuottavat sairastuneelle tunteen itsensä ja elämänsä hallinnasta. "

" Syömishäiriöille on tyypillistä, että alkuvaiheessa sairastunut ei tunne olevansa sairas.
Sairastunut kokee oireilusta olevan enemmän hyötyä kuin haittaa. Edetessään sairaus
kuitenkin tiukentaa otettaan. Tässä mielessä syömishäiriö muistuttaa muita 
riippuvuussairauksia. Syömishäiriö ei siis ole tietoisesti valittu toimintamalli, vaan kyse
on nimenomaan sairaudesta. Sairastunutta ei voi pakottaa luopumaan oireistaan. "

-


Syömishäiriöön sairastuneen käytös on epänormaalia ..


.. erityisesti suhteessa ruokaan, painoon ja liikuntaan ..


.. ja myös käsitys omasta kehostaan on vääristynyt.

-

Henkilökohtaisesti olen joskus ( kai n. vuosi sitten ) sairastanut ortoreksiaa, mutta ei siitä sen enempää. Viimeaikoina olen pistänyt merkille oudon käytökseni ruuan ja ruokailun suhteen. Minä en syö. En siksi, että tahtoisin laihtua tai muuta vastaavaa. Minä en syö, koska minulla ei ole nälkä. Minun on pakotettava itseni syömään. Minä en tunne nälkää. Esimerkkinä eräs aamu / päivä. → Heräsin joskus kymmenen - yhdentoista aikoihin. Join 3 kuppia kahvia ja appelsiinimehua, niinkuin jok'ikinen aamu.  Puoli neljältä havahduin siihen, etten ollut syönyt koko päivänä mitään. ← Ja tätä on jatkunut jo aika pitkän aikaa. Kummallisinta tässä tosiaan on se, etten tunne nälkää, ei tee mieli syödä. Olen saattanut olla jopa koko päivän syömättä, kun ei vain ole nälkä. Mutta ei, en tietenkään ole tarkoituksen omaisesti syömättä. Se vain unohtuu, kun sille ei tunne olevan tarvetta. Siis tottakai joskus tunnen nälkää, mutta en tunne sitä ja sitä myöten syö niin usein kuin ehkä pitäisi .. Enkä minä edes nälän iskiessä syö paljoakaan.


- Osaatteko sanoa, mistä tämä voisi johtua ?

8 kommenttia:

  1. Itse oon tsekannut luut ja letkut, jättänyt syömättä, mutten silti menisi sitä sanomaan syömishäiriöksi - omalla kohdalla. Se ei ollut tietoista itsensä kiduttamista, aikaa syömiselle ei koskaan kaiken muun ohella jäänyt. Mä tavallaan unohdin sen, nälästä huolimatta.

    Kaiken oppii, joko huomaamalla tilanteensa ajoissa tai myöhään, kuten sanotaan, kantapään kautta.

    Sanotaan, että miehet pitävät muodoista ja vain koirat juoksevat luiden perässä. Tavallaan totta, mutta pitänee muistaa että maailmassa on ihmisiä, jotka ovat luonnostaan alipainoisia ja saavat siitä lokaa niskaansa. Jotkut haluavat lihota, toiset laihtua, mitä ikinä, kumpa kaikki löytäisivät keinon suorittaa sen KEHOLLE ja MIELELLE terveellisesti.

    Ja mitä tulee noihin kuviin naisista, jotka ovat selvästi alipainoisia (ja ehkä tilanteensa itse aiheuttaneet), pelkkää luuta ja nahkaa, pakko sanoa etten haluaisi kenellekkään tuollaista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekkään haluaisi kenellekkään tuollasta.. Aivan karmean näköistä suoraan sanottuna. Harmi niille ihmisille, jotka ovat luonnostaan alipainoisia ja heiveröisen kokoisia .. Heidän kaltaisiltaan ihmisiltä olen monesti kuullut, että he tahtoisivat edes muutaman kilon lisää vartaloonsa.

      Poista
  2. Minä en tiedä, mutta jos löydät vastauksen, niin kerro minullekkin. Mulla on tuo ongelma ollut jo niin pitkään kun muistan, yli viisi vuotta ainakin. Ei ole nälkä, ei muista syödä tai osaa pakottaa itseään siihen. Kukaan ei osaa sanoa syytä, ihmiset ympärillä tai lääkärit, kukaan ei oikein ymmärrä sitä koko asiaa, miten niin voi olla. Ja välillä on nälkä, että tavallaan kyky tuntea nälkää on ennallaan. Lääkärin ehdotus oli se, että ei arvosta itseään, tai sitten se on masennuksen yksi oireista.

    VastaaPoista
  3. En olekkaan aikaisemmin kirjoittanut kommenttia, vaikka olenkin jo varmaan vuoden seuraillut. Oli vain itselle _niin_ läheinen aihe, että pakko avata sanaisen arkku.

    Kiitos tästä postauksesta. Totta kai syömishäiriöistä puhutaan paljon mediassa nykyisin, mutta valitettavasti monella on silti se käsitys, että (me) syömishäiriöiset teemme sen vain säälittävästä huomionhakuisuudesta. Ja onhan se sitäkin - haluamme apua, emme jaksa enää, muttemme osaa näyttää sitä muuten kuin kuihtumalla.

    Itse olen siitä onnellisessa asemassa, että lopetin muutama kuukausi takaperin parantumisestani kertovan blogin, sillä minulla ei ollut enää sanottavaa ja olin kyllästynyt koko sairauteen. Kiloja on tullut ja en ole erityisen innoissani siitä, mutta "vaikkei kestäisikään kuvaa peilin kautta heijastuvaa, kanssa sen pärjätään."

    En myöskään edelleenkään ole terve, mutten enää niin sairaskaan. Itse toivoisin niin kovasti, ettei yksikään nuori tyttö/nainen enää joutuisi käymään tätä kaikkea läpi. Tähän maailmaan on helppo upota, mutta niin jumalattoman vaikea päästä pois. Ja todennäköisesti täältä ei koskaan pääse kokonaan pois, on aina jollain tavalla "riskiryhmää"

    Toivottavasti postauksesi herättää muissakin ajatuksia.

    VastaaPoista
  4. Syömishäiriö, useimmiten kai anoreksia, on kyllä käsittämätön koukku. En ymmärrä miten siihen jääkin koukkuun, sen mekanismi on hyvin erikoinen.
    Sairastin monta vuotta anoreksiaa, tosin en koskaan niin rankasti, että olisin voinut olla täysin syömättä tai niin, että oisin ollut letkuissa asti. Joka tapauksessa syömiseni, painoni ja sen kyttääminen jne. eivät olleet normaalin rajoissa. En mä tiedä mitä tapahtui ja missä kohtaa, mutta nyt oon ollut monta vuotta terve. Enkä kyllä tajua, miksi yleensäkään edes halusin laihduttaa. Mä oon hyvä näin, ihan tavallinen, vähän jopa kuivakka nainen.

    Ruokahalu on myös kumma juttu, parasta yleensäkin olisi yrittää syödä säännöllisesti vaikkei maistuiskaan. Se on ton päänkin kannalta hyvä, mulla ainakin mielialaan vaikuttaa ihan hitosti verensokeri ja yleensäkin ravitsemustila.

    hessu

    VastaaPoista
  5. Tuo punamusta mekko on kyllä mielettömän kaunis!:O Vau^^

    VastaaPoista
  6. vaikuttaako jotkut lääkkeet / eepillerit ruokahaluun ? :-o en kyllä tiiä mistä tollanen vois johtua...... mäkään en myöntänyt syömishäiriötä vaikka olin laihduttanut vuodessa enemmän kuin 20 kiloa, myönsin sen itelleni sittenkun olin 8 kiloo alipainonen enkä pystynyt edes nukkumaan normaalisti kun luut paino toisiinsa D: tällähetkellä asiat on toisin mut en sano että ne olis silti paremmin

    VastaaPoista
  7. ja oot ihan oikeessa tosta et syömishäiriö on niinkuin masennus. mut sit on myös niitä jotka alkaa pelleilemään ruuan kanssa pelkästään saadakseen huomiota - ja onhan niitä jotka feikkaa viiltelyjälkiä käsiin tms huomion takia D: ne idiootit pilaa muiden maineen

    VastaaPoista