• d e s i r e f o r t h e f u t u r e . b l o g s p o t . f i

sunnuntai 5. elokuuta 2012

Bloggauspyyntö; Ahdistuneisuushäiriö.

{ Pidät todella hmm, en voi sanoa että kivaa, mutta ihanan erilaista 
blogia. Minua ei kiinnosta toisen päivän ruoka tms, kerrot muustakin, 
joten tätä on kiinnostava lukea. Jos haluat, voitko tehdä postauksen 
ahdistuneisuushäiriöstäsi? Itselläni on nykyään ahdistuskohtauksia ja 
muutenkin masentavia ajatuksia ja olisi mukava saada "vertaistukea". }

---

Huom. Heittomerkeissä olevat tekstit ovat kopioitu joko 
täältä tai täältä ! Ja näistä alleviivaan ja lihavoin ne kohdat, 
jotka pitävät minun kohdallani " eniten " paikkansa.

" Usein ahdistuneisuudesta kärsivät henkilöt ovat samanaikaisesti masentuneita (yli kolmannes potilaista) ja heillä esiintyy häirölle ominaisten pelokkaan odotuksen, ahdistuksen ja huolen lisäksi myös unihäiriöitä vaikeuksia nukahtaa ja pysyä unessa ), levottomuuden tai jännittyneisyyden tunteita, väsymystä, keskittymisvaikeuksia, ärtyneisyyttä, vapinaa, säpsähtelyä, hikoilua, pahoinvointia, ripulia, hengityksen tai pulssin tihentymistä, pinnan kireyttä, seksuaalista haluttomuutta, lihasjännitystä. Monilla potilailla esiintyy lisäksi paniikkikohtauksia ja sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Alkoholiriippuvuutta tai alkoholin ongelmakäyttöä esiintyy lähes puolella yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä kärsivistä. 
   Yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä ilmenevä ahdistus ja huoli eroavat elämäntilanteiden aiheuttamasta luonnollisesta ahdistuneisuudesta siinä suhteessa, että ahdistus ja huoli ovat henkilön elämäntilanteeseen nähden luonteeltaan selvästi liiallisia, itsepäisiä ja jatkuvia. Mitä useammista asioista henkilö on huolissaan ja mitä enemmän oirekuvaan kuuluvat jatkuva väsymys, levottomuus tai ärtyneisyys, sitä todennäköisemmin ei ole kyse vain ahdistavasta tai stressaavasta elämäntilanteesta, vaan yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä."
   " Yleistynyt ahdistuneisuus on syiltään ja taustatekijöiltään monikerroksinen häiriö, jonka syitä ei tarkkaan tunneta. Synnynnäiset rakenteelliset ja vanhempien puutteellinen huolenpito tai päinvastoin ylihuolehtiminen, erilaiset kehityksen aikaiset rasitustekijät, stressaavat ja traumaattiset elämäntapahtumat, sekä sosiaalisen tukiverkoston niukkuus lisäävät alttiutta yleistyneeseen ahdistuneisuuteen. Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö tuo usein tullessaan myös itseluottamuksen puutteen, erilaisten onnettomuuksien tai myöhästymisen pelkoja, perfektionismia, suorituspelkoa, korostuneen rohkaisun tarpeen, huonon itsetunnon, perusturvallisuuden tunteen puutteen, eroahdistuksen sekä riippuvuus- ja aggressio-ongelmia. "
   " Yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä kärsivän, hänen läheistensä ja työtovereittensa on tärkeätä ymmärtää, että oireiden ilmeneminen ja niiden itsepäisyys on tahdosta riippumaton tila, joka aiheuttaa oireista kärsivälle tavattomasti kärsimystä. Syyllisyys ja häpeä oireista on omiaan vain pahentamaan oireita. Oireita pahentavan kielteisen itsekuvan välttämisen kannalta on tärkeätä ymmärtää oireiden itsepäinen ja tahdosta pitkälti riippumaton luonne. Ylimääräisen stressin välttäminen, erilaiset rentoutumiskeinot, säännöllinen univalverytmi, liikunta ja harrastusten ylläpitäminen sekä alkoholin ja kofeiinipitoisten juomien liikakäytön välttäminen ovat tärkeitä keinoja välttää oireiden helposti mukanaan tuoma sosiaalinen eristäytyminen. "


Minuun iskee stressi, levottomuus 
tai ahdistus. Silloin minä mm;

- Tärisen / vapisen.
- En pysty pysymään paikallani.
- Revin sormieni ihoa.
- Viiltelen tai satutan itseäni muuten.
- Poltan tupakkaa melkein ketjussa.
- Alan siivoamaan.
- Alan tekemään lihaskuntoa.

{ Kaikki nämä eivät kuitenkaan ilmene samanaikaisesti,
jotkut kohdistuvat pelkästään stressiin ja levottomuuteen,
 jotkut taas vain pelkkään ahdistuneisuuden tunteeseen. }

---

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö minussa.

Miten perheeni on suhtautunut/reagoinut tähän ?
- Oikeastaan sijaisperheeni ei kunnolla edes tiedä kaikesta, mistä kärsin. He varmaankin ajattelevat, että olen ajoittain "vain" masentunut tms, mitään muita häiriöitä/diagnooseja heille ei varmasti tulisi mieleenkään. Kun vielä asuin sijaisperheeni kanssa samassa taloudessa, ahdistuneisuushäiriö näkyi jokapäivä, sitä ei vain ymmärretty. Stressaannuin, ahdistuin ja suutuin pienistäkin asioista, jotka minua ärsyttivät. Ja kun ilmaisin ärtymystäni, en saanut kuulla kuin tuohtunutta vittuilua ja haukkumista. Ok, ihan ymmärrettävää, kun vedin joskus kunnon itkuraivarit pelkästään siitä, että lapset pitivät leikkiessään "liian kovaa meteliä". Mutta tämä oli silloin, kun minulle ei vielä oltu määrätty ahdistukseen minkäänlaisia lääkkeitä. Tosin nykypäivänä sijaisäitini pitäisi olla tietoinen kaikista diagnooseistani, koska olen kerran ne hänelle luetellut, kun olimme yhdessä käymässä yksityisen psykiatrin vastaanotolla ja hän kysyi, millä diagnooseilla minua hoidetaan.
   Mutta miten on nykyisin ? Saatan yht'äkkisesti vain ahdistua, ilman mitään syytä. Se iskee kuin salama kirkkaalta taivaalta, tuntuu kuin joku iskisi äkisti puukolla rintaan. Ahdistus. Se vain tulee, eikä lähde ennenkuin Xanor on rauhoittanut tarpeeksi. Olen itseasiassa varma, että Xanorin määrää lisätään 0,50 milligrammaan, kun nyt olen ottanut 0,25 milligrammaa kolme kertaa päivässä. Ahdistus saattaa pysyä koko päivän, vaikka ottaisin nuo 3 tarvittavaa Xanoria. Huomasin muuten, että Xanoreitten pois jättäminen aiheuttaa minussa lähestulkoon täydellisen pelko-, ahdistus- ja paniikki tilan. En pysy paikallani, pyörin vain ympäriinsä ja yritän keskittyä mihin tahansa, mutta se on totaalisesti mahdotonta. En pysty ajattelemaan muuta kuin sitä ahdistusta joka on vallannut koko kehoni, jok'ikisen soluni. Tekisi mieli repiä hiuksia päästä, huutaa, raivota ja itkeä, lyödä vaikka seinää ym, mutta onneksi olen kokenut tämän vain kerran. Joten nykyisin minulla on aina lompakossani mukana pariksi päiväksi kaikkia lääkkeitäni. En tahdo enää koskaan joutua olemaan ilman lääkkeitä, vaikutan varmaankin hullulta, mutta en ole sitä kuin vain silloin, kun en ole saanut otettua lääkkeitäni. Kun olen ilman lääkkeitä, silloin tunnen olevani täysi sekopää.


Oona kuittaa !

6 kommenttia:

  1. Koukuttavia lääkkeitä noi xantut, mut niin kyllä kaikki bentsot. itte syöny nelisen vuotta joka pv opamoxia n. 100-200mg enkä voi kuvitellakkaan et olisin päivän ilman :// mut kun ei ilman pärjää, ni ennemmin näin! -A-

    VastaaPoista
  2. Bentsot auttaa joo, en kritisoi niitten käyttöä jos muista ei ole apua, mutta bentsot myös ylläpitävät ahdistuneisuutta :(

    VastaaPoista
  3. ahdistuskohtauksessa pahinta on ympäriltä kuuluvien äänien käyminen sietämättömän kovaksi. on liki mahdotonta koittaa selittää kenellekkään miten leikkivien lapsien ääni voi omaan korvaan kuulostaa liki korvia särkevältä meteliltä. ymmärrän niin hyvin mistä puhut leikkivien lapsien ja "liian kovan metelin" yhteydessä.
    miten muuten, koetko ylipäätään äänet ärsyttävinä (jopa kivuliaan kovina) kun ahdistuskohtaus on pahimmillaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun aivan kaamea ahdistus iskee, en kestä kuunnella mitään ääniä .. :s

      Poista
    2. Siis paitsi jos olen yksin kotona niin musiikkia, mutta jos olen seurassa niin menen mahdollisimman kauas jonnekkin, missä minun ei tarvitse kuunnella muuta kuin omia ajatuksiani.

      Poista
  4. Tää oli tosi silmiäaukaiseva postaus ainakin itselleni! En ole ennen ahdistuneisuushäiriöön perehtynyt, ja luin koko tekstin nyt alusta loppuun ja huhhuh, en ole ikinä kuvitellut sitä noin rankaksi.. Olet sä kyllä mahtava Oona, oot niin urhea, en osaa sua muuten kuvailla. Ja todella kaunis noissa kahdessa kuvassa :) Ihan kuin Lisbeth! Ja muista!! Vaikka en sua tunnekkaan, niin toivon sulle kaikkea hyvää ja kannustan sua aina mielessäni, enkä varmasti ole ainoa, koita jaksaa<3

    VastaaPoista