• d e s i r e f o r t h e f u t u r e . b l o g s p o t . f i

perjantai 5. lokakuuta 2012

Muistopostaus Jessestä, rakkaimmastani.

Jesse. Paras ystäväni, joka syntyi vuonna 1993, huhtikuun 21. päivä.
Jesse. Rakkaimpani, joka tappoi itsensä vuonna 2012, toukokuun 29. päivä.


Silloin, kun yhteinen elämämme alkoi. Silloin, kun hän oli vielä onnellinen. Btw, ketju joka Jessellä on kaulassaan, on ollut minun kaulassani surun täytteisestä päivästä lähtien, kun hän riisti hengen itseltään. Enkä koskaan riisu sitä pois.

--- 

Jesse oli, ja on parasta mitä minulle on koskaan tapahtunut. Olimme erottomattomat, kunnes 
toukokuun 29. päivä koitti, jolloin hän päätti jättää tämän elämän ja lähteä täältä ilman minua 
toivoen, että minä pystyisin elämään ilman häntä, että minä yrittäisin vielä löytää onnen. Hän 
tahtoi minun jatkavan, vaikka varmasti tiesi sen olevan helvetillisen vaikeaa minulle ilman häntä, 
rakkaimpaani, tietäen että hän on tise tehnyt päätöksen lähdöstään. Jesse oli ja on edelleen, 
nyt, aina ja ikuisesti minulle korvaamaton. Eenemmän kuin mitään muuta, toivon että Jesse voi 
nyt paremmin, että hänellä on nyt hyvä olla. Toivon, että tuska on enää pelkkä muisto vain. 
Toivon, että hän on vihdoinkin löytänyt rauhan niiden vuosien jälkeen, joina hän taisteli 
elämänsä, onnensa puolesta. Ja minä tiedän hänen tietävän, että hän on luonani ikuisesti kaikesta 
tapahtuneesta huolimatta. Hän on lähelläni, vierelläni, mielessäni, sydämessäni, tästä ikuisuuteen.

Mutta vaikka kirjoitan näin, en ole vieläkään sisäistänyt, hyväksynyt, ymmärtänyt, että rakkaimpani on 
poissa, etten nää häntä enää koskaan. Tiedän hänen olevan poissa, mutta jokin estää minua päästämästä
 irti. Kukaan ei ole, tai tule ikinä olemaankaan minulle kuin Jesse. Paras ystäväni, ainoani, rakkaimpani.

Minun on vaikeaa olla tuskastumasta ja ahdistumasta silloin, kun puhun tai kirjoitan Jessestä.
Minä en hyväksy sitä, että hän on poissa. Mikään ei ole tuntunut yhtä pahalta, kuin hänen pois 
menonsa, kuolemansa, oman kätensä kautta. Mutta minä tiedän, että tapa ja paikka jolla hän
teki viimeisen tekonsa, oli viimeinen rakkaudentunnustus minua kohtaan. Ja minä olen ainoa,
joka sen tietää. Ja minä omistan jotain, mikä kertoo Jessen itsemurhasta. Hän jätti sen minulle,
vain ja ainoastaan minulle, jotta ymmärtäisin, jotta pystyisin antaa hänelle tämän joskus anteeksi.

---

Näen usein painajaisia Jessestä. Kaksi viimeisintä niistä .. Toinen oli todellinen kauhukokemus, mitä
en tahdo enään koskaan kohdata, mutta toinen .. Olisin voinut jäädä elämään siihen uneen ikuisesti.

Siinä unessa, Jesse seisoi edessäni. Tiesin hänen olevan kuollut, mutta siinä hän seisoi, ilmielävänä.
Hän hymyili minulle, oli yhtä huoleton niinkuin aina. Minä en uskonut hänen olevan siinä. Minä puhuin
hänelle, mutta en pystynyt ymmärtämään. Menin hänen lähelleen, ja pelkäsin hänen koskettamistaan.
Entä jos hän katoaisi, entä jos hän ei olisikaan todellinen. Mutta minä halasin häntä, hän oli todellinen.
En irrottanut otettani hänestä. Hänen tuoksunsa, lämpönsä, kaikki oli kuten aina ennen, kaikki oli hyvin.

Kunnes heräsin, ja tajusin, että kaikki oli vain unta. Mutta olin onnellinen, että sain kokea sen kaiken.
Minä tunsin hänen lämpönsä, hänen tuoksunsa. Sen unen kestävän ajan Jesse oli jälleen todellinen.

---

Jos pystyisin tuomaan Jessen takaisin, saada hänet jälleen elämään tätä elämää, toisinko
hänet takaisin ? Ei, en toisi. Se olisi itsekästä. Enkä kestäisi menettää häntä toista kertaa.
Jos hän tulisi takaisin, kuolleista eläväksi, hän tappaisi itsensä uudestaan. Hän halusi pois
täältä, hän ei kestänyt tätä maanpäällistä helvettiä enää. Ja minä hyväksyn päätöksensä.
Vaikka hän on poissa, ja oma elämäni on ollut suistettuna raiteiltaan hänen kuolemansa
jälkeen, en olisi niin itsekäs, että tekisin itseni onnelliseksi, ja hänet jälleen onnettomaksi.
Hänen onnensa ja hyvinvointinsa menee minun edelleni, enkä haluaisi riistää sitä häneltä.

---

.. Antaisin melkein mitä tahansa, että 
saisin vielä kerran nähdä tuon hymyn ..


.. Enkä minä voi olla ajattelematta sitä, 
että hän lupasi ottaa minut mukaansa ..

---


{ Olispa kaikki niinkuin joskus silloin ennen. Silloin, kun 
annoin sydämeni, koko rakkauteni sinulle. Silloin, kun 
ymmärsin että sinun luotasi löysin elämäni tarkoituksen. }

---

- Ps. Itkin vuolaasti koko tämän tekstin kirjoituksen ajan. Kaipaan häntä enemmän 
kuin olemassa olevin sanoin voi kuvata. Mutta hän elää minussa nyt, aina ja ikuisesti.

18 kommenttia:

  1. Erittäin hyvä teksti, kiitos että sain lukea tämän.
    T. se sama anonyymi joka tätä postausta toivoikin :--)

    VastaaPoista
  2. Tämä kirjoitus todella sai minunkin silmiini kyyneleet, vaikka en sinua saatika Jesseä tunne. Olet ihan uskomaton. Minulla on paljon samoja ongelmia ja jotenkin "helpottaa",kun tietää ettei ole yksin. Paljon voimia sinulle ja kiitos kauniista postauksesta. ♥

    VastaaPoista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  4. Itkuhan tässä meinasi tulla. Se on aina niin raastavaa kun joku oikeasti rakas poistuu eikä saa takaisin. Se ei ole kuin pitkä ulkomaanmatka ilman rakastaan, vaan aivan jotain muuta. Hienoa, että pystyit tämän jakamaan meidän kanssamme:) Oot aivan uskomattoman vahva ja kaunis nainen, enkä tajua miksi sulle on haluttu useasti pahaa. Jaksamisia ihana ♥

    VastaaPoista
  5. Tosi söpöö, oikein J viillettynä ranteen..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. J ja sydän viillettynä pohkeeseen, korjaus :)

      Poista
  6. Jos en olisi nyt juuri sukulaisteni luona, itkisin varmasti silmät päästäni. En ole menettänyt ystävää mutta olen menettänyt äidin ja tiedän mikä se menetyksen tuoma repivä tuska on.
    Itsemurha on tietenkin vielä eri asia, juttu jota on varmasti vaikea käsitellä ja ymmärtää.

    Mutta kuten sanoit, hän on täällä luonasi kaikesta huolimatta.
    Voimia sinulle, olet niin kovin vahva <3

    VastaaPoista
  7. Ihanaa ja jotenkin kaunista, että hän näyttäytyi unessasi <3 En tiedä, mihin uskot tämän elämän jälkeen, mutta itse uskon siihen, että rakkaimpamme energia jää meidän luoksemme ja he näkevät meidät tuon puoleisesta.. Ja että he voivat joskus ilmaantua uniimme, niinkin aidosti, kuin tässä kirjoittamassa unessasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alan itsekkin uskoa, että Jesse oikeasti tuli tuli luokseni unen kautta, ihan vain kertoakseen, että on luonani.

      Poista
  8. Miten Jesse tappoi itsensä?

    VastaaPoista
  9. Kaunis teksti ja tälläiset myöhäiset osan ottoni.. Olet vahva kun pystyit kirjoittamaan tämän vaikka itkitkin, ja olet vahva että pystyt puhumaan asiasta edes jotenkin. Voimia tosi paljon! ♥

    VastaaPoista
  10. Jessen kanssa jutusteltiin silloin tällöin ko mie olin vielä siellä lukiossa. Mie oon unohtanu paikkakunnan mutten ihmisiä, oon ihan sanaton tästä tapahtumasta ko kuulen/luen siitä vasta näin...
    Jesse oli miulle yksi harvoista hymyilevistä kasvoista kun tuli vastaan käytävillä, hymyilköön nyt kilpaa auringon kanssa.

    Jaksamisia ja voimia sulle elämääsi.

    //A-S

    VastaaPoista
  11. kaunis teksti.. lukiessa meni iha kylmät väreet. tekstisi avulla pystyi aika hyvin eläytymään tilanteeseesi, vaikken tietenkää täysin voi tietää miltä sinusta tuntuu, koska en ole kokenut saamaa. voimia! :)<3

    VastaaPoista
  12. Olet rohkea ja upea. Itkin lukiessani tätä tekstiä. Olen itse menettänyt kolme ystävääni itsemurhan kautta, kaksi heistä on tullut uniini hieman samankaltaisella tavalla kuin Jesse sinulle. Näiden kohtaamisten jälkeen olen ollut vakuuttunut siitä että kuoleman jälkeen on elämää ja kuolleet rakkaamme pysyvät lähellämme kuolemansa jälkeen. Voimia sinulle. Kaipuu ja ikävä eivät hellitä, mutta niiden kanssa oppii elämään.

    - Loretta

    VastaaPoista
  13. 3 kaverinkaverin itsemurhan kokeneena, ja yhden läheisen kaverin itsemurhan,ja yrityksen kokeneena tiedän miltä tuo tuska tuntuu.. Mullakin lukee käsivarressa viilloilla kaikkien noiden ihmisten nimikirjaimet <3 mut asiani oli että aivan ihana teksti! :)

    VastaaPoista
  14. Niin itkin minäkin koko postauksen ajan <3

    VastaaPoista
  15. Minä myös rakkaan ystävän menettäneenä mutta sinä vielä enemmän kun vanhemppasi myös... koita jaksaa ja iloita elämän pienistä iloista kuten poikaystävästäsi! hän rakastaa sinua!

    VastaaPoista