• d e s i r e f o r t h e f u t u r e . b l o g s p o t . f i

tiistai 27. marraskuuta 2012

Anonyymien paskamaisuus minua ja Jessen kuolemaa kohtaan.

- Olen ainoa ketä Jessen kuolema satutti.
- Hoen jatkuvasti Jessen olleen paras ystäväni ja rakkaimpani.
 - Kerjään huomiota Jessen kuolemalla.


Olen saanut tällaisia asioita sisältäviä kommentteja pian puolenvuoden ajan, ja alan pikkuhiljaa menettää hermoni näiden suhteen, vaikka tällaiset pitäisi jättää omaan arvoonsa. Tällaisen paskanjauhannan ei pitäisi koskettaa minua mitenkään, sillä nämä ihmiset eivät tiedä elämästäni, minusta, tunteistani, ajatuksistani yhtään mitään. Eivätkä he kommenttiensa perusteella taida tietää miltä tuntuu menettää itselleen läheinen ihminen, paras ystävä, sellainen ihminen mikä Jesse minulle oli. Haistakaa te pelkuri Anonyymit paska, jotka tuollaisia kommentteja olette minulle laittaneet, vetäkää vittu päähän ja miettikää kuka tässä on itsekeskeinen huomion kerjääjä. Tehän sitä huomiota haluatte ja kerjäätte näillä naurettavilla kommenteillanne, odotatte että saatte jauhaa tuota samaa vanhaa juttua, josta on mennyt maku jo monta kuukautta sitten. Odotatte että pääsette kirjoittamaan jotain, mikä "satuttaisi" minua tai jotain muuta vastaavaa. Huvittavinta tässä on tosiaan se, että nämä pelkuri Anonyymit ovat jumalauta Anonyymejä ! Tulisitte nyt jumalauta edes omalla naamallanne sanomaan asianne, niinkuin minä olen tehnyt jo kauan. Vai pelottaako oman mielipiteen sanominen niin paljon, että pitää piiloutua Anonyymiyden taakse ? Näistä Anoista tulee tällaisia kysymyksiä mieleen; Puhutko in real life muille minusta, elämästäni ja siitä mitä minä sinun mielestäsi olet, mitä minä sinun mielestäni teen, mitä minä sinun mielestäni tunnen ja ajttelen ? Mutta et sitten kuitenkaan uskalla tulla minulle sanomaan asiaasi päin naamaa, tai edes netin välityksellä ? Niin, kuka tässä on säälittävä paska, häh ?! :D

No sitten tuohon itse kommentin sisältöön. Jesse tosiaan oli paras ystäväni ja rakkaimpani. Miksiköhän sana rakkaimpani oli heittomerkeissä yhdessä kommentissa ? Hmm .. mielenkiintoista, olisi kiva tietää vastaus tähän. Väittääköhän Ano, että vasta Jessen kuoleman jälkeen olen alkanut kutsumaan häntä rakkaimmakseni, että vasta hänen kuolemansa jälkeen aloin käyttämään näitä kaikkia adjektiiveja rakkaimmastani, parhaasta ystävästäni. Vituttaako jo, kun hoen näitä samoja sanoja yhä uudestaan ja uudestaan ?
   Vai ovat oman surunsa jakavat, siitä avoimesti koko maailmalle kertovat ihmiset itsekeskeisiä ? Mielestäni he ovat kaikkea muuta kuin itsekeskeisiä tai huomiohakuisia. Kenenkään surua, ahdistuneisuutta, masentuneisuutta, tuskastuneisuutta tai mitään muutakaan vastaavaa ei voi verrata. Mitään tunteita ei voi verrata. Ei koskaan voi sanoa, että tuo on ahdistuneempi kuin tuo, ja tuo ei ole niin masentunut kuin tuo. Ei todellakaan. Enkä ole koskaan väittänyt, että minun suruni, tuskani ja ikäväni olisi kaikista suurin. Ei sitä kukaan tiedä, kenen tuska on suurin ja kenen pitkäkestoisin. Ja huomion kerjääminen Jessen itsemurhalla ? Heille, jotka noin sanovat, on näköjään jäänyt hieman epäselväksi, mikä blogini tarkoitus on mitä minä tänne kirjoitan. Elämästäni, sen tapahtumista, niistä eniten vaikuttaneista asioista ym. Eikö tuo jumalauta ole vieläkään mennyt joillekkin jakeluun, vaikka olen ylläpitänyt tätä blogia tällaisena yli 2 vuotta ?! Ainiin, kelatkaapa blogini ensimmäisiin teksteihin. Miksei siellä olekommentteja, että lypsän huomiota äitini kuolemasta/itsemurhasta ? Niin, häh, missä ne kommentit sieltä ovat saatana !? Sama asia kuitenkin käsiteltävänä. Jessen kuolema oli niin suuri muutos elämääni, ettei siitä yksinkertaisesti voi olla kirjoittamatta useammin kuin monesta muusta aiheesta. Kaipaan Jesseä enemmän kuin mitään muuta, enkä todellakaan aio antaa näille kommenteille enää mitään huomiota. Olen lukenut niitä pian puoli vuotta. Rakkaimpani, parhaan ystäväni, Jessen kuolemasta on pian kulunut puoli vuotta. Toivottavasti te, jotka olette minulle niitä kommentteja lähetelleet, saitte tästä tekstistä jotain seksuaalista tyydytystä. Tätähän te kaipaatte, huomiota. Oona kuittaa, perkele.

26 kommenttia:

  1. unohdit että jesse oli tukesi ja turvasi. ethän sä ja jesse ollut edes kunnolla tekemisissä ennen ku se tappo ittensä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noniin, taas Ano kommentoija joka tietää näköjään kaikesta kaiken ? Tottakai olimme kunnolla tekemisissä, olimme parhaat ystävät, olimme toistemme tuki ja turva, saatana.

      Poista
    2. Mistäs vitusta Anonyymi sie tiedät näitä juttuja?! Tosi säälittävää tuollainen kommentointi.

      Poista
    3. Hävettää tulla näin anona tänne pätemään, mutta anoksi yritän olla aina mahd. asiallinen. Mitä helvetin tyydytystä te saatte tästä? Ha, MITÄ? Osaan vaan kuvitella kuinka tyhjää teidän turhantärkeiden anojen elämä oikeen on, kun on pakko tulla tänne haukkumaan ja sekaantumaan muiden asioihin!
      Oona, haukkujat on kaikessa muodossa aina kova isku, haleja ♥

      - se sama Suvi

      Poista
    4. Ihan pakko tulla sanomaan ku nyt satuin eksymään lukasee sun blogia että todella paljon tsemppiä sulle noiden paskapää anojen takia,selkeestikkin kommentoija on joku tän pikkukylän ihminen joka luulee tietävänsä sen kuinka läheisiä sinä ja jesse olitte. Mitä helvettiä oikeesti? Jos oisin sinä ja avautuisin näinkin arasta ja henkilökohtaisesta aiheesta kun läheisen menetys,niin en kestäis tollasia kommentteja hetkeäkään ja lopettaisin bloggaamisen samantien ilkeiden ihmisten takia.. Ja tietysti koska julkisesti kirjotat tällästä,sun täytyy myös kestää kaikki tää paska mitä ilkeet ihmiset kommentoi. Vittu että toivon että joku päivä kolahtaa ilkeys noiden omaan nilkkaan . Oot kokenu paskaa enemmän ku kenenkää kuuluis kokea. Tsemppiä jatkoon!

      Poista
  2. Voin sanoa että oona ja jesse oli todella paljon tekemisissä, olin itsekkin heidän kanssaan useasti. Voisitte helvetin idjootti anonyymit joilla ei ole mitään fiksua sanottavaa olla vaan hiljaa kun ette asioista tiedä yhtään mitään :--) !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sisko ♥ Ja puhut täyttä asiaa !

      Poista
  3. Harmi et joudut lukemaan tollasta paskaa suoraansanottuna.
    Pistää vituttaan ihmiset jotka ei oikeasti mistään mitään tiedä ja sitten tulevat aukomaan päätä ja ilman nimeä ja kasvoja ja yrittävät jotenkin satuttaa kommentoinnillaan.
    Onneks sulla on tommonen asenne, ei noista tarviikkaan välittää! Vaikka anoistakaan puolet ei olisikaan menettänyt ketään läheistä, niin kyllä jonkin järjenhiven niilläkin pitäis olla että osais ymmärtää.. Eli noi kommentit kertoo vaan niiden jälkeenjäämisestä henkisesti tai jostain muusta vastaavasta....
    -Halit sinne ♥

    VastaaPoista
  4. Voisi noi anonyymit vähän rajoittaa. Jos he tuntevat sinut ja tietävät kuinka tärkeä Jesse oli sinulle, heillä ei pitäisi olla mitään valittamista. Jos he taas eivät tunne, miksi he siis kirjoittavat tuollaista paskaa kun mitään eivät tiedä? Tsemppiä! ♥

    VastaaPoista
  5. Sinuna varmaan estäisin anonyymien kommentit. Turhaa tollasta paskanjauhantaa on tänne vapaaehtoisesti ottaa? Ne haluu raivostuttaa jostain omista no life-syystään, älä suo niille sitä iloa :/

    VastaaPoista
  6. pistää ihmetyttään että miten se, että jesse oli sun tuki, turva, rakkain ja paras ystävä, raapii ainoankaan anonyymin persettä millään tavalla :--o ja miksi ylipäätään lukea blogia, jossa ihminen kertoo elämästään, jos se aiheuttaa nuin kauheita ärtymyksen oireita. haloo ei tätä tietääkseni pakko oo seurata. voimia sulle oona <3

    VastaaPoista
  7. Anot osaa kyllä olla ihan helvetin ilkeitä, oon itse oikeestaan sitä mieltä että jos et asiaas pysty sanomaan omallalla nimelläsi, tai muuten että sinut tunnistetaan ni saattais olla vaa parempi olla jo hiljaa.
    Uskaltaa näköjään tähänkin vielä kommentoida tollasta.....
    Minkäköhänlaisia sitten tällaset ihmiset on oikeasti jotka täällä anonyyminä kirjottelee näitä kaikista loukkaavimpia viestejä?
    Huomionkerjäämiseksi tän blogin kutsumista en ymmärrä kyllä yhtään. On todella hienoa että uskallat kirjoittaa elämästäsi näinkin avoimesti!
    Mutta, toivon kaikkea hyvää sinulle, ei varmasti ole millään tavalla helppoa selvitä noin isosta ja surullisesta tapahtumasta. Enhän voi tietäänkään sanoa ymmärtäväni miltä tuntuu, koska en ole kokenut tällaista.
    Olen täysin samaa mieltä, että kenenkään ahdistuneisuuta/masentuneisuutta ei voi verrata keskenään!

    VastaaPoista
  8. Toi on vaan niin noloa! Sulta on kuollut rakas ystävä, ja joku joka lukee avautumistas, tulee sanomaan, kuinka itsekäs olet. Anteeksi, mutta mitä helvettiä? Ja vielä anonyyminä! Mikä ihmisten päässä liikkuu, kun pitää tulla aukomaan päätään? Jos ei kiinnosta, voisi olla hiljaa. Mun mielestä saat avautua SUN blogissas niin paljon, kuin on tarve. Sehän se idea tässä on. Voimia sulle! Toivottavasti en satuttanut ketään, mun aika suorapuheisilla kommenteilla.

    VastaaPoista
  9. anonyymit on perseestä.
    onneksi tiedät itse totuuden.

    ja tosiaan. mitä se ketään riipii että te olitte läheiset ja sua koskettaa tää näin paljon? pyhpah, ihan kun olisivat kateellisia? jaa, siis että mitä ja mistä ja mitähä?

    tsemppiä!

    VastaaPoista
  10. Siis voi vittu että rupes vituttamaan noi anot!

    Miten vittu voi olla pokkaa tulla sanomaan että Jesse ei oo muka ollut Oonan parasystävä ja rakas? Tiiättekö te ees miltä tuntuu menettää parasystävä?

    Ette varmaan vittu tiiä, en todellakaan usko että puoletkaan tänne kommentoijista on edes seurannut tätä blogia, saatika tiedä Oonan asioista paljon mitään. Ja joo, ite menettäny alle 3kk sitte parhaanystävän, nii tiiän mistä puhun.

    +Taitaa anot olla vaa kateellisia koska sulla oli nui hyvä ystävä!


    VastaaPoista
  11. Vaikka tää onkin jo niiiiin lame sanonta niin mikään muu ei sovi yhtä hyvin kuvailee tollasia anoja: Voi lol :D

    Kerran kaverini keksi että hänen paras kaverinsa teki itsemurhan (tai siis koko k.o. kaveria ei edes ollut olemassa) kerääkseen sääliä ja huomiota esittämällä särkynyttä parasta kaveria... Se, hyvät anot, on huomiohuoraamista. Ehkä vielä jonakin päivänä nääki anot oppivat mitä bloggaaminen on. Se on avoimen päiväkirjan kirjoittelua jossa ei todellakaan tarvitse kunnella kenenkään muun mielipiteitä siitä mtä kirjoittaa. Mä olen ainakin vaan tosi otettu siitä että uskallat pitää näin avointa päiväkirjaa. Mun mielestä kaikki lukijat vois muistuttaa itteensä siitä että on etuoikeus kuulla sun tarinas.

    VastaaPoista
  12. Onhan se hyvä uhota tietokoneen takaa anonyymina. Todella rohkeaa. Ai elämän kevät. Iso käsi vaan niille pelkureille.

    VastaaPoista
  13. Oman heikon itsetunnon pönkittäminen se kai on se perimmäisin syy anonyymivittuiluun. Toivottavasti joskus sitten vanhempana löytävät itsensä jollain paremmalla tavalla. Valitettavasti vaan monelle se jää päälle ja osaksi persoonaa. :(

    VastaaPoista
  14. Jos oisin sinä, ottaisin kommentoinnin anoilta pois :) et tarvi tollasta paskaa niskaasi.

    T: Anonyymi :D

    VastaaPoista
  15. Sinä pidät blogia elämästäsi. Jos jotakuta ei kiinnosta sinun blogisi - sinun elämäsi - miksi vaivautua lukemaan?

    Se ei ole huomion kerjäämistä, jos kirjoittaa siitä, että menetti läheisen ystävänsä. Se on ikävää, surua, rakkautta, pahaa oloa... Ja jos sitä ei kestä lukea, voi siirtyä muoti- ja sisustusblogeihin.

    En käsitä ihmisten kylmyyttä ja julmuutta...

    Älä lue tuollaisten kommentteja ajatuksella, tuskin hekään lukevat blogiasi ajatuksella...

    Voimia <3

    VastaaPoista
  16. <3
    http://ampiaisentori.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  17. olen yksi niistä kommentoijista. minua häiritsi se, että jesseä koskevat kirjoituksesi ovat niin ... pateettisia. mutta taidat olla sellainen persoonaltasikin.
    en millään tavalla kyseenalaista tai vähättele tunteitasi jesseä kohtaan, mutta en ymmärrä, miksi mässäilet hänen kuolemallaan kuukaudesta toiseen. sureminen ei edellytä jatkuvaa asialla märehtimistä.
    ja jos keskustellaan huomiohuoraamisesta, niin pelkkä blogisi olemassaolo ja aihepiiri on siitä varsin hyvä todiste. miksi kirjoittaisit julkista blogia yksityiselämästäsi, jos et haluaisi muiden ihmisten huomiota?

    VastaaPoista
  18. Mun on ihan pakko tarttua tuohon Anonyymin kommenttiin, joka on julkaistu 4.12.

    "--niin pelkkä blogisi olemassaolo ja aihepiiri on siitä varsin hyvä todiste. _miksi kirjoittaisit julkista blogia yksityiselämästäsi, jos et haluaisi muiden ihmisten huomiota?_"

    Minä itse ainakin pidän blogiani ihan puhtaasti omaksi ilokseni jonne purkaa ajatuksia, tunteita, sanoja, elämää. En hae sillä huomiota, en kaipaa kymmenpäistä lukijakuntaa. En kiellä, ettenkö olisi otettu jos oikeasti useampaa ihmistä kiinnostaisi mieleni syvimpien kolkkien päähänpistot jotka päätän julkistaa, mutta se ei yksinkertaisesti ole se pointti. pointti on nimenomaan se, että on paikka, jonne saa höpöttää ihan mitä tahtoo, "paeta" arjesta, olla just niinku huvittaa.

    Ja kun nyt käyrä vähän nousi, niin pakko kysyä vielä, että _miksi helvetissä_ Te, jotka jollain tapaa ärsyynnytte tämän blogin kirjoituksista, _luette_ tätä? Miksi tuhlaatte aikaanne? Poistakaa linkkivalikostane ja move on.

    vittusaatana.

    VastaaPoista
  19. Nyt on pakko tarttua, Anonyymi kirjoittaa 4.12 julkaistussa kommentissa:
    "--niin pelkkä blogisi olemassaolo ja aihepiiri on siitä varsin hyvä todiste. miksi kirjoittaisit julkista blogia yksityiselämästäsi, jos et haluaisi muiden ihmisten huomiota?"

    Itse pidän blogia puhtaasti omaksi ilokseni. On paikka jonne purkaa ajatuksia, sanoja, tunteita, asioita joita ei ääneen välttämättä tahdo sanoa, höpöttää niitä näitä ja tuoda itseään esille juuri niinkuin tahtoo. Minulle itselleni on ihan yksja sama, lukeeko joku tekstejä vai ei, ne ovat nimenomaan _minulle itselleni_, ei kellekään muulle, ei kenenkään huomion takia, se on omaa elämääni, eikä kuulu muille. en toki kiellä, ettenkö olisi otettu jos lukijakuntaa olisi kymmenpäisesti, mutta en kaipaa sellaista. Riittää, että itse pääsen lukemaan asioita uudestaan, palaamaan niihin, muistella. Miksei päiväkirja, yksin vain? Ehkä siksi, että jos joku sattuu samaistumaan, tietää ettei ole yksin? Ken tietää, julkisen blogin kirjoittaminen vain tuntuu omalta. Ei sillä haeta huomiota, sääliä.

    Ja nyt koska käyrä kerkesi vähän nousta niin pakko vielä kysyä.
    _miksi helvetissä Te_, jotka kommentoitte anoina kaikenlaisia, _luette_ tätä blogia jos se niin paljon tuntuu olevan piikkinä perseessä? Miksi teitä kiinnostaa tuhlata aikaanne? Miksi? Miksi? Miksi??? Jos niin älyttömän paljon turhauttaa ja ärsyttää ja vituttaa lukea näitä tekstejä, niin _miksi sitten luette? Mitä te tästä saatte? Poistakaa osoite linkkivalikosta ja keksikää muuta elämää, move on.

    vittusaatana.

    VastaaPoista
  20. tommoset ihmiset on todellakin perseestä ! ne itse pikemminki kerjää huomiota niitten turhilla ja ehkä loukkaavillakin kommenteilla !
    Mulla menehty tossä äiti viitisen vuotta sitten sen jälkeen onki liikkunu kaikenmoisia huhuja.. esim. ''Ei sen mutsi oo oikeesti kuollu,kerjää vaa huomioo, vitun huomiohuora'' ymsyms. <--- toi satutti ja paljon ! teki mieli tappaa ne ihmiset.
    ja sultaki on kuollu rakas ystävä.. ja iteppähän ne näitä lukee !
    Ja hei sun blogi on AIVAN MAHTAVA ! I like ! tykkään siitä et kui rohkeesti kirjotat tänne ! Voimii sulle ihan hirveesti, vaik ei tunnetakkaa ! (:

    VastaaPoista
  21. Voi Oona, nyt vasta löysin tämmösen blogin ja vähän tunnekuohuissa parin koskettavan postaukses jälkeen kirjottelen, ei tarvii julkasta kommenttia jos et tahdo, haluan vain sanoa sulle jotakin. Toivottavasti en tuu loukkaamaan mitenkään, tuntuu vaan siltä että haluan olla vähän niinkuin patjana välissä pehmentämässä iskuja kummaltakin puolelta.

    Musta tuntuu hirveen pahalta kuulla kaikesta siitä mikä sun elämässä on menny pieleen, kenenkään ei kuuluis saada kokea niin paljon vääryyttä. Musta tuntuu tosi pahalta kuulla, että sua on koulukiusattu ja se tuntuu pahalta, että kiusaaminen jatkuu täällä netissäkin, kaikkien vittuilu-kommenttien kautta.

    Kuitenkin, vaikka sitä ei tiedä, ketkä näitä anonyymejä on, tulee väkisin mieleen joistain kommenteista tällasta: muista se, että joidenkin kommenttien takana voi olla myös tosi rikkinäinen ihminen. Jessen teon takia on katkeria kyyneleitä vuodatettu ihan uskomattoman paljon ja todella moni oli ja on edelleen todella järkyttynyt hänen teostaan. Kaikki ei vaan sitä osaa tai pysty tunnustamaan ääneen ja siksi kokee ehkä sun tunteiden julkistamisen jonkinlaisena mässäilynä, mikä on todella ahdasmielisesti ajateltu. Lisäksi, huhumylly pyörii ja valitettavasti jotkut tahtovat sanoa, että Jesse olisi yhä täällä, jos sinä olisit käyttäytynyt toisin. Mikä on myöskin ahdasmielisesti ajateltu, koska he eivät ikinä voi tietää mitä Jessen elämässä ja mielessä oli todellisuudessa meneillään ja mitkä kaikki asiat vaikuttivat tähän päätökseen.

    Kuitenkin, täytyy myöntää, että itsellekin ehti tulla tosi ahdistunut olo jostain postauksestasi ja hetken jo mietin, voiko kyseistä huhua uskoa, kunnes tajusin ajatuksen järjettömyyden ja syytin itseäni ahdasmielisyydestä ja asioiden liiallisesta yksinkertaistamisesta.

    Tahdon tällä vain sanoa, että jotkut ihmiset ovat jo nyt vääristä syistä katkeria sinulle Jessen kohtalosta ja pelkään että jotkut postauksesi saattavat vääristä syistä lisätä tätä katkeruutta. Toivoisinkin kovasti sinun tekevän jonkun postauksen, jossa korjaisit tätä huhua, Jessen muistoa kunnioittaen. Tahtoisin vain, ettei kukaan syyttäisi sinua (vaikkakin omien typerien johtopäätöstensä seurauksena), jotta sinä voit jatkaa hyvillä mielin ja täysin oikeutetusti tunteittesi purkamista Jessestä tänne julkisesti.

    Voimia sulle.

    Tänne voit myös vastata halutessasi satuolento123@hotmail.com

    VastaaPoista