• d e s i r e f o r t h e f u t u r e . b l o g s p o t . f i

keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Entä jos minä en olekkaan hänen ainut ?

Vituttaa, stressaa, turhauttaa ja ahdistaa.
{ Blogitekstin otsikko kertoo myös hyvin paljon tämänhetkisestä.}

Miksei hän voi ymmärtää, että kaikki nämä edellämainitut tunnetilat
otavat minusta vallan tällaisessa tilanteessa, ja silti tätä tapahtuu usein.

Hän ei puhu, ei ole omaitsensä, vaan kiukkuinen ja etäinen. Enkä minä saa 
tietää miksi, mksi hän on tuollainen. Olenko minä syy tähän ? Onko hän
tehnyt jotain ? Olenko minä tehnyt jotain ? Mikä helvetti tähän on syynä ?

Ajattelen liikaa, ihan helvetisti liikaa. Kuvittelen kaikkea mahdollista, enkä
pysty pitämään ajatuksieni juoksua hallinnassa, saati mielikuvia joita päähäni
nousee niiden seurauksesta. Minä alan pelkäämään vain enemmän ja enemmän.
Ajattelen vain "Mitä jos.." Minua pelottaa. Vihaan tätä, vihaan niin helvetisti.

Miksei asiaa voi hoitaa helposti sanomalla suoraan, vaan pitää tietoisesti
saada toiselle tällainen olotila, kaikenlisäksi vielä moneksi päiväksi ! Olen jo
3. päivää kärsinyt tästä negatiivisten tunteiden hurrigaanista, eikä loppua 
edes näy. Vihaan näitä tilanteita. Ne saattavat johtaa johonkin pahaan ..





8 kommenttia:

  1. Minulla ihan sama...mietin koko ajan liikaa ja pelkään aina pahinta. On vaikeeta, ku aina kuvittelee et ihmiset vaan tahtoo sulle pahaa, läheisetki.

    Oot ihana tyttö Oona<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yeah .. Tiedän täysin mistä puhut :< Aina ajattelee kaikkea negatiivist aja odottaa pahinta, oli tilanne lähes mikähyvänsä.

      Poista
  2. Hämmentävää. Mulla on täysin samanlainen tunne juuri nyt.

    Kumppanini on viime päivät käyttäytynyt hyvin kylmästi mua kohtaan eikä juuri puhu mitään / lähinnä kiukuttelee puhuessaan. Ei tule lähelle ym. Ihan kuin osoittaisi mieltään jostain (enkä tiedä mistä, vaikka oon kyllä yrittänyt miettiä pääni puhki), mutta mikään ei kuulemma silti ole, kun kysyn mikä on. Ajatuksiako tässä pitäisi osata lukea? Itselläkin pyörii päässä jo ties mitkä inhottavat ajatukset... :( Jakselemisia sinulle! ♥

    - Sani

    VastaaPoista
  3. Eikä! :'( Voimia sulle <3 Mä tiedän kuinka vittumaista se on ku ihmiset ei puhu suoraan...

    VastaaPoista
  4. Oon lukenu tätä blogia annyyminä ehkä reilu kuukauden ja tää antaa mulle jollain oudolla tavalla voimia jaksaa. On tosi ihailtavaa, että uskallat ja haluat avautua kaikille blogissa voimistasi. Voin niin usein samaistua sun kirjotuksiin, vaikka oonki 6 vuotta nuorempi. Tää blogi on ehottomasti yks suosikeistani ja tykkään sun kirjotustavasta, sun tavasta tuoda tänne mielipiteitä ja kaikesta.
    Sulla näyttää olevan aika painajaismaisia öitä usein, niin etkö sä ahdistu vaan lisää kun viiltelet? Mä meen aina ihan paniikkiin vaik kysees olis vaa vaik 1 pintanaarmu. Muistan aina, että kuin tyhmää käytöstä se on ja haluisin vaan mennä ajassa takas ja olla tekemättä ne viillot. Onko sulla ollu samaa tunnetta? Voimia ihan eniten ja haleja sinne, jaksele! ♥ - susku

    VastaaPoista