• desireforthefuture.blogspot.fi

torstai 23. toukokuuta 2013

Nukkuminen, mitä se on ? Onko se jotain syötävää ?

Nukkuminen on ollut jo monta vuotta läheinen ongelma, osa elämääni. Vähänkin itsepäisemmän tai kiusallisemman unettomuuden ilmetessä kannattaa kääntyä lääkärin tai psykoterapeutin puoleen silloin jos erilaiset itsehoidolliset keinot eivät korjaa unettomuutta. Mutta minä olen jo niin tottunut siihen ettei sitä edes ajattele enää niin, että siihen pitäisi hakea apua. Mikään ei ole auttanut ( edes lääkkeet ), siis siihen, että heräilen monta kertaa yössä niin, että nousen jalkeille. Yleensä menen tupakalle ja menen sitten takaisin sänkyyn. Joskus taas herään, katson kelloa, käännän tyynyni ja suljen taas silmäni. Herään ajasta ja univaiheesta riippumatta. 
   Unissani sätkin, potkin, puhun, vikisen, huudan, itken ym. Unettomuus on kyllä selkeä oire mielenterveys ongelmistani ja vähän kaikenlaisista muistakin asioista. Ja sitten on se itse Hra. Perkele, REM -unen käyttäytymishäiriö, sekä Mr. Yölliset kauhukohtaukset .. Esim. Eräänä yönä heräsin siihen, että Nico hyssytteli ja hoki sanoja "kaikki on hyvin". Olin alkanut hakkaamaan sänkyä ja näköjään meinannut osua Nicoonkin. Unessani hakkasin äitiäni, ja kiitos REM -unen käyttäytymishäiriön, käteni teki samaa liikettä oikeastikkin. Kuullemma myös huusin kovaan ääneen ja hikoilin kuin pieni possu. Tällainen käytös on minulle ihan normaalia. En ihmettele enää sitä, jos herään siihen että hakkaan jalkaani mustelmille seinää vasten nähdessäni unta potkimisesta.

Tässä hieman yleistä tietoa REM -unen käyttäytymishäiriöstä ja yöllisistä kauhukohtauksista.

  • Yölliset kauhukohtaukset saavat aikaan yhtäkkisiä heräämisiä, joiden yhteydessä esiintyy pelkoon liittyvää rajua käyttäytymistä. Tavallista on kirkuminen ja voimakkaat fyysiset ponnistelut - taistelu tai pakeneminen - voivat vahingoittaa nukkujaa tai hänen vierustoveriaan. Kohtaus kestää noin 15 minuuttia, jolloin nukkuja näyttäisi olevan hereillä, mutta ei yleensä muista kohtauksesta mitään herättyään. Yölliset kauhukohtaukset ovat tavallisia lapsilla ja ne häviävät yleensä aikuisikään mennessä.
  • REM-unen käytöshäiriö ilmenee, kun REM-unen aikaisen lamaannustilan varmistava mekanismi ei toimi kunnolla. Tästä häiriöstä kärsivät "näyttelevät" unissaan. Unet voivat olla väkivaltaisia, henkilö voi potkia ja hypähdellä. Usein henkilö voi vaurioittaa omaisuutta sekä vahingoittaa itseään tai muita. Ihminen toimii samalla tavalla kuin mitä unta hän näkee. Esimerkiksi jos ihminen unessa potkii, hän potkii myös oikeasti.

- - -  - - -

Nyt ajattelin kertoa teille eräästä unesta jonka näin. Sunnuntaina nukkuessani päiväunia näin unta, jollaista en ole nähnyt koskaan aiemmin. Asuin äitini ja kahden pikkusisarukseni kanssa siinä talossa, jossa silloin joskus aikoinaan asuimme. Suuressa, hyvinkin korkealla kukkulalla sijaitsevassa neljä kerroksisessa omakotitalossa, jonka ylimmän kerroksen parvekkeelta avartui kaunis maisema. En muista tarkkaan unen alkua, mutta lopun muistan tarkasti.

Päätimme pikkusiskoni ja pikkuveljeni kanssa tehdä koko perheelle ruokaa ja lämmittää saunan. Soitimme äidillemme videopuhelun. Äiti vastasi. Hän makasi suuressa sängyssään kotimme ylimmässä kerroksessa sijaitsevassa makuuhuoneessaan. Äitini näytti surulliselta ja väsyneeltä, mutta yritti puhua iloisella äänellä. Äitini ympärillä oli paljon ruusuja. Suuria ruusuja, punaisia sekä valkosia. Hän ei ennättänyt siirtää yhtä ympärillä olevista ruusuistaan nuppineulakasan päälle, kun olimme jo siskoni kanssa huomanneet ne ja katsoimme toisiamme. "Odottakaa täällä, mä meen kattoo äitiä", minä sanoin ja lähdin pikkusisaruksieni yhteisestä huoneesta ylimpään kerrokseen.
   Koputin oveen kaksi kertaa, ennenkuin menin sisälle äitini ruusuilla vuorattuun huoneeseen ja suljin oven perässäni. Äitini makasi sängyssä ja näytti todella surkealta. En kysynyt mitään, minä vain tarkastin hänen raajansa. Tarkastin, millaisia viiltoja hän oli saanut itseensä aiheutettua. Ne eivät olleet mitään, pieniä pintanaarmuja vain jotka eivät edes vuotaneet verta, mutta äitini oli surun ja tuskan murtama. Hän ei kuitenkaan itkenyt. Hän makasi selällään sängyssään, ja minä menin istumaan hänen vierelleen ja halasin häntä. Painauduin häntä vasten, kiedoin käteni hänen ympärilleen ja halasin. Minut valtasi lämpö, rakkaus ja rauha. Olotilani oli oikeassa elämässäni minulle täysin tuntematon.

Heräsin niin, etten avannut silmiäni heti herättyäni. Olin hereillä, mutta halasin äitiäni edelleen. Vasta avattua silmäni ymmärsin, etten halannutkaan äitiäni, vaan tyynyäni. Ei se ollutkaan äitini vartalo, joka oli painautunut minua vasten, vaan tyynyni. Ei se ollutkaan äitini vartalon lämpö, jonka minä tunsin ihollani, vaan tyynyni. Inhottavan hämmentävä uni. Tai no, uni oli hämmentävä. Herääminen oli inhottava, sillä ensimmäinen tunne jonka itsessäni tunnistin, oli pettymys. Se tunne ollutkaan totta. Se lämpö, rakkaus ja rauha ei ollutkaan totta.

- - -  - - -

Artikkeli osoitteesta iltalehti.fi löytyy klikkaamalla tätä lihavoitua linkkiä.

" Yölliset heräilyt heikentävät terveyteen liittyvää elämänlaatua jopa enemmän kuin kansansairaudet, kuten sydän- ja verisuonitaudit, keskimäärin, Itä-Suomen yliopiston tutkimus paljastaa. Usein kesken unien heräilevillä oli merkittävästi heikentynyt terveyteen liittyvä elämänlaatu riippumatta unen pituudesta. Tutkijoiden mukaan yöllisten heräilyjen vaikutus elämänlaatuun oli merkittävä, vaikka erot sosioekonomisissa tekijöissä, terveyskäyttäytymisessä ja keskeisissä sairauksissa otettiin huomioon.

Noin kuudella prosentilla maailman ihmisistä on diagnosoitu unettomuus. Lisäksi huomattavasti useampi kärsii erilaisista unettomuuden oireista, kuten nukahtamisvaikeuksista, liian aikaisin heräämisestä tai yöllisistä heräilyistä. Suomessa unettomuus on suuri kansanterveydellinen haaste, sillä täällä unettomuus on jopa kaksi kertaa yleisempää kuin muualla maailmassa. Noin joka kymmenennellä suomalaisella on diagnosoitu unettomuus, ja arviolta joka kolmannella on runsaasti unen laatua heikentäviä yöllisiä heräilyjä.

Tutkimuksessa selvitettiin yöllisten heräilyjen vaikutusta 55-75-vuotiaiden suomalaisten terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Se toteutettiin Itä-Suomen yliopiston, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin, Helsingin, Tampereen ja Oulun yliopistojen yhteistyöhankkeena. Terveyteen liittyvää elämänlaatua selvitettiin toimintakykyä sekä erilaisia fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin osa-alueita käsittelevillä kysymyksillä. Käytännön potilastyön kannalta merkittävä havainto oli, että jopa yhdellä kysymyksellä potilaan yöllisestä heräilystä voidaan havaita ne potilaat, joiden elämänlaatu on todennäköisesti heikentynyt merkittävästi. Tutkimus on ensimmäinen nimenomaan yöllisten heräilyjen elämänlaatuvaikutuksia tarkasteleva julkaistu tutkimus. "

- - -  - - -

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti