• d e s i r e f o r t h e f u t u r e . b l o g s p o t . f i

torstai 20. kesäkuuta 2013

Masennus = Mielen heikkoutta ja saamattomuutta ?

Toistuvat vakavat masennusjaksot.

- Masentunut mieliala, joka vallitsee suurimman osan päivästä ja lähes joka päivä ja 
jota osoittaa joko oma ilmoitus, surullinen tai tyhjä olo tai muiden huomiot. Ihminen 
näyttää usein itkuiselta. Lapsilla ja nuorilla masentunut mieliala voi ilmetä ärtyisyytenä.

- Merkittävästi vähentynyt mielenkiinto tai mielihyvä kaikissa tai lähes 
kaikissa päivittäisissä toiminnoissa. Sen huomaa joko itse tai muut.

- Unettomuutta tai liiallista nukkumista lähes päivittäin.

- Psykomotorista kiihtyneisyyttä tai hitautta melkein päivittäin. Myös muut ihmiset 
huomaavat. Masentunut muuttuu joko entistä rauhattomammaksi tai hitaammaksi.

- Väsymystä tai voimattomuutta lähes joka päivä.

- Arvottomuuden tunteita tai kohtuuttomia ja aiheettomia 
syyllisyyden tunteita. Ne voivat olla harhaluuloisuuden asteisia.

- Ajattelukyvyn heikkoutta, keskittymiskyvyttömyyttä tai päättä-
mättömyyttä lähes joka päivä ja niin, että muutkin huomaavat sen.

- - -  - - -


- - -  - - -

" En ymmärrä masentumista. Mielen heikkoutta 
ja saamattomuutta. Ryhdistäydy nyt ja lopeta toi 
valittaminen ja verorahojen käyttö paskaan ... "

No siinäpä se lukee heti ensimmäisenä; En ymmärrä. Jos ei ymmärrä, ei voi tulla sanomaan mitä asian 
eteen pitäisi tehdä. Ryhdistäytyminen. Jos ei ymmärrä masennusta, sitä mitä se on ja mitä se tekee ihmiselle 
ja hänen elämälleen, ei todellakaan voi tulla sanomaan vakavaa masennusjaksoa kärsivälle, että nyt valittaja 
ryhdistäydy. Ja se legendaarinen valittaminen. Miten sen nyt ottaa. Minä vain kirjoitin postauksen siitä, 
millainen minun päiväni oli vakavan masennusjakson kuristuksessa. Masennus = Mielen heikkous ja 
saamattomuus. En osaa sanoa tähän mitään muuta kuin kaksi sanaa ja lisätä perään kaksi huomiomerkkiä; 
Mitä helvettiä ?! Jos joku on oikeasti tuota mieltä, niin olkoon ihan rauhassa mutta jättäköön toisten 
ihmisten "valistamisen" ja turhanpäiväisen pätemisen ihan vain oman päänsä sisään. Ei kukaan kaipaa 
tuollaista. En minä, eivätkä muutkaan masennuksesta kärsivät. Masennusko heikkoutta ? Olen erimieltä. 
Masennus tekee heikoksi, mutta sen läpi käyminen ja siitä selviäminen tekee ihmisestä kaikkea muuta kuin 
heikon. Ihmisraunio muuttuu voittajaksi, selviydyttyään masennuksen pohjamudista, kuoleman toivosta ja 
käsittämättömästä henkisestä sekä fyyisestä tuskasta ja surusta, joiden kanssa hän eli päivittäin.

Sitten päästään tuohon "Verorahojen käyttö paskaan", toteamiseen. Mitä minun pitäisi sitten rahoillani 
tehdä ? Lahjoittaa kaikki rahani joka kuukausi kirkolle ja kaikenmaailman järjestöille ? "Paskaan" taitaa 
tässä tapauksessa tarkoittaa normaaleita asioita, joita ihminen käyttää päivittäin. Vaatteita, hygieniatuotteita, 
kosmetiikkaa ym. Enhän minä rahaani muuhun ole käyttänytkään. Tai no, olenhan minä ostanut jotain mitä
en välttämättä tarvitse, mutta minkä olen halunnut. Se näyttää sitten joidenkin mielestä olevan väärin, että
ihminen haluaa joskus ostaa itselleen jotain, joka tekee hänet paremmalle mielelle ? Näköjään. No mutta,
olkoot jotkut ihmiset tuota mieltä ihan rauhassa. Minä en vain yksinkertaisesti ymmärrä heitä ja heidän
mielipiteitään. Minä kuittaan tähän. Kohautan olkiani ja jatkan masentunutta elämääni silti hymyillen ! 


- - -  - - -

19 kommenttia:

  1. oot kaunis ♥ ja teksti on nii totta ku vaa olla ja voi, haleja!

    VastaaPoista
  2. Mua ärsyttää se yleistys, että KAIKKI masentuneet tuhlaa verorahoja, ei käy töissä/koulussa ja juhlii masennuksen varjossa. Entä sitten esimerkiksi minä, jolla on diagnosoitu masennus 2 vuotta sitten, opiskelen ja en jätä asioita tekemättä verhoutuen "koska olen masentunut"- syyhyn.

    Ja se masennus ei ole mitään mielen heikkoutta. Kyllä, se on sairaus, mutta se ei tarkoita että oon saamaton paska. Tai sitten mäkin olen saamaton paska, vaikken sitä ole. Etkä ole sinäkään.

    No antaa niiden valopäiden olla tota mieltä, mutta ei kauheen hyvältä niidenkään tulevaisuus näytä

    tsemppiä sulle paljon Oona♥

    VastaaPoista
  3. Ite oon kokenut keskivaikean masennuksen ja oon jopa kirjoittanut siitä omassa blogissani puhtaasti vertaistukena muille samassa tilanteessa oleville. Nykyään olen jo parempaan päin menossa, vaikka kyllä se tulee mua seuraamaan hyvinkin pitkään tulevaisuuteen. Aikasemmin sain itse kanssa kuulla epäilyjä siitä, että ei mulla oikeesti ole mitään masennusta ja esittäisin vain... Tosiaan, hyvä se on muiden sanoa, jotka eivät ole kokeneet asiaa. Ihmiset saavat toki mun puolesta olla ymmärtämättä, mutta mun mielestä se on helvetin loukkaavaa tulla toisen blogiin epäilemään asiaa (vielä anonyyminä). Nimimerkillä kokemusta valitettavasti löytyy. :(

    VastaaPoista
  4. Oona, sä oot kaunis !

    VastaaPoista
  5. Ompa sulla kiinteät jalat. :>

    VastaaPoista
  6. Voisitko tehä lisää juttuu mistä masennuksen tunnistaa? Meillä on suvussa masentuneisuutta. Ja iso osta tosta sinun listasta viittas mussa ilmeneviin piirteisiin, alko vähän pelottaa... Vaikka en mä varmasti oo masentunut koska kuitenki oon usein tosi pirtee. Etenkin eläinten ja urheilun parissa.

    VastaaPoista
  7. Sisällä kuohahti, enkä osaa sanoo muutakun, että mitä vitun vittua?
    Onhan se totta, että masennus on "mielen heikkoutta ja saamattomuutta", mutta miksköhän? Johtuiskohan just siitä, että masennus tekee ihmisestä heikon, ja masentuneena on saamaton, kuinkas muutenkaan.

    Ei taida olla kauheesti masennuksesta missään määrin kokemusta,
    jos ei tiedä, että masennuskautena esimerkiksi jo hampaiden pesu voi olla ylitsepääsemätön tehtävä.

    Jaksamisia!

    VastaaPoista
  8. sulla on kyllä upeat silmät! :-)
    ja olen kyllä aivan samaa mieltä tästä aiheesta! you go, girl

    VastaaPoista
  9. Heh. Se olin minä kuka tuon kommentin laittoi, ja blogisi (nimenomaan blogisi, ei sinut!) tuntien arvasin jo kirjoittaessani että hyökkäät mielipidettäni vastaan kokonaisella postauksella.

    Kyllä, ilmoitin mielipiteeni provosoivasti -pahoitteluni siitä.
    En henk. kohtaisesti en kykene ymmärtämään masentuneita. Entinen tyttöystäväni oli maailman iloisin ja ihanin ja muuttui masennukseen sairastuttuaan toiseksi ihmiseksi. Jaksoi valittaa joka asiasta, kaikesta löytyi jotain paskaa ja pelkkä ihana todellisuus oli aivan perseestä. Elämä on ironisesti ihmisen parasta aikaa, miksei nauttia siitä?
    Uskon, että asenne ratkaisee monia asioita. Koeta vaikka etsiä joka päivästä jotain hyvää.

    Tuosta verorahoista, puhuit että ostat niillä kosmetiikkaa ym..eiväthän ne verorahat sun taskussas ole, tarkoitin että meidän työssäkäyvien palkasta menee veroa, jolla te työkyvyttömät saatte hoitonne ja lääkkeenne. Vai maksatko ne itse?

    Ehkä olen itse liian elämäniloinen ja vahva saattamaan itseäni masennukseen, enkä siksi ymmärrä. Minusta masennus tuhosi ja pilasi tytön, jota rakastin yli kaiken. Se muutti koko ihmisen haamuksi. Ehkä olen katkera paska.

    Toivoisin, että löytäisit elämästäsi joka päivä jotain hyvää.
    Olet äärettömän kaunis kun hymyilet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä "hyökkäystä" voidaan sanoa myös itsensä puolustamiseksi tai vastineeksi toisen mielipiteelle, joka on tässä tilanteessa hyvin ymmärrettävää. Pitääkö blogin pitäjän aina niellä hiljaa kaikki eriävät mielipiteet (asialliset ja varsinkin ne asiattomat), koska mikäli puolustaa itseään, niin "ei kestä kritiikkiä"? Ainakin mulle tuli tuosta sun kommentista sellainen kuva... saatan olla toki myös väärässä.

      Se on totta, että mikäli ei ole itse kokenut masennusta, on vaikea sitä myös ymmärtää. Miksi masennus on ylipäätään sairauksista se, joka helposti tuomitaan? Siksikö, että "masentuneet käyttävät toisten verorahoja"? Näillä verorahoilla pystytään kustantamaan juuri ne hoidot ja lääkkeet, joilla mahdollistetaan masennuksesta PARANEMINEN -eikö se ole hyvä asia? Uskon itse, että myös useimmat masentuneet haluaisivat olla työkykyisiä ja elää täyttä elämää, eivätkä ihan huvikseen ole kotona työkyvyttömänä. Masennukselle on aina olemassa jokin syy, jokin joka lumipallon lailla aiheuttaa pahaa oloa.

      Kaikilla on toki vapaus omaan mielipiteeseen, mutta mikäli sen tuo julki, niin on hyvä miettiä, miten sen ilmaisee. :) Ehkä olen itse liian "hyökkäävästi" puolustamassa asioita, joita olen myös itse kokenut.

      Vaikka masentuneille sanotaankin kliseitä, kuten "kyllä se siitä" ja "ryhdistäydy", on hänen itsensä hyvinkin vaikeaa nähdä tunnelin päässä valoa juuri sillä synkimmällä hetkellä. Itse olen kokenut pitkän prosessin oman masennukseni paranemisesta ja parempaan päin olen koko ajan menossa. :)

      Kuitenkin kommenttisi kaksi vimeistä lausetta sai mut hymyilemään, koska olen samaa mieltä ja toivon Oonalle kaikkea hyvää. :)

      Poista
  10. Tsemppii ja jaksamista oona ! <3 sulla on tosi nätti hymy :) aika harmi että oot masentunut, noin nätille tytölle sopii hymy ja sä ansaitset onnen!

    VastaaPoista
  11. Äää älä oo noi täydelline ;3

    VastaaPoista
  12. Olet sairaan kaunis, mutta viiltelyarvet rumentavat sua kummasti.

    VastaaPoista
  13. Tuo tämän hetkinen tukka ja vaaleanpunainen luomiväri ovat aika tappavan suloinen yhdistelmä :3

    VastaaPoista
  14. Olis kiva tavata sut livenä, näkisin ootko nii sairaan ärsyttävä ja angsti ku tän perusteel vaikutat..

    VastaaPoista
  15. onko sulla lukijoita ulkomailta vai miks sulla on englanniks noi tiedot jne?

    VastaaPoista
  16. ketään tuskin kiinnostaa et mihi helvettii sä rahas pistät, vaa pointti oli varmaa lähinnä se että mistä ne massit sun taskuus tulee. ja nehän tulee työssäkäyvien ihmisten taskuista. mun mielestä se on oma valinta roikkuuko ikänsä sossunluukulla tekemättä mitään vai tekeekö jotain hyödyllistä ja elättää itsensä siinä samalla. elämä on sitä mitä siitä tekee :) ooks koskaan kelannu et mitä jos kaikki vaa makaiski himassa tekemättä mitään? kuka sun elämisen sit maksais?

    ihan varmaan olisin itsekkin "masentunu" jos ei olis aamulla mitään syytä nousta sängystä. onneks mulla on työ.

    toivottavasti sä pystyt elämään oikeeta ja tervettä elämää ees joskus. tsemppii.

    VastaaPoista
  17. Mun mielestä oot ihan älyttömän ihanalta ja vahvalta vaikuttava ihminen. En välttämättä IRL sun kanssa tulis kauheesti juttuun, mutta omaat samanlaisen maailman kuin se missä mä elän, jonka takia samaistun sun teksteihin niin paljon. On ihana nähdä jonkun kärsivän ja selviivän samoista asioista, niin oudolta kun se kuulostaakin.

    Mä ymmärrän masennuksesta vuosia kärsineenä kaiken, minkä masentuneena tai masennuksesta oot kirjottanutkaan. Mä ymmärrän myös sen vihan ja tuskan, mikä tulee kun ihmiset jotka eivät ymmärrä tuomitsee ihmisiä, jotka on mielenterveysongelmista kärsiviä. Oon samaa mieltä, se ei ole heikkoutta. Ei missään nimessä. Se on sitä, kun ihminen elää ympäristössä, jossa ei ole sitä mitä tarvitsee. Se on sitä, kun ihmiset eivät tuota niin paljon iloa, mitä ne muille tuovat. Se on sitä, kun joku ympäröi elämää - suru, ikävä, tuska, ahdistus - kaikin keinoin, muttei kykene itse sitä mitenkään korjaamaan. Masennus on aina yksilöllistä ja sen voi aiheuttaa ihan mikä vaan ja sun elämästä hyvinkin vähän tietävänä (blogin kautta), voi ymmärtää miksi masennus on osa sunkin elämää.

    Masennus on aina ihmisille tabu, juuri sen kevyesti tuomittavuuden vuoksi. Masennus on mörkö, joka vaanii siitä jo valmiiksi kärsiviä ja työntää niitä yhä enemmän sen surun ja yksinäisyyden pariin. Sen vuoksi on mahtavaa, että oot tarpeeks sanavalmis kertomaan muille omaa visiotasi tästäkin asiasta. Ja oon varma että tiedät, ettei kaikki tuu koskaan ymmärtämään sitä maailmaa. Siitä voi kiistellä, tapella, vihoitella... Mutta se on asia, joka vahvistaa ihmisiä ja tekee meistä inhimmillisempiä. Sairauksia on aina vaikea ymmärtää, mutta masennus on asia jonka voi kääntää voitokseen.

    Kiitos olemassaolostas, sun blogi jatkuu yhä parhaimpana. Kaikkea hyvää sulle, nyt kun hiljaisena lukijana sanoinkin jotain. :)

    VastaaPoista