• desireforthefuture.blogspot.fi

torstai 15. elokuuta 2013

Believe you can, and you're halfway there.

Avaan normaalia raskaamman tuntuiset silmäluomeni,olen uninen. Jostain kuuluu kummallinen ääni. En ota 
selkoa siitä mikä se on tai mistä se edes tulee. Siristänsilmiäni katsoessani ulos, siellä on valoisaa. Hetkinen ..

Havahdun ymmärrykseen, että minut herättänyt ääni on herätyskelloni. Mitä helvettiä ? Hapuilen puhelintani
ja sammutan hälytyksen. Siristän silmiäni hieman enemmän nähdäkseni kellonajan kirkkaalta näytöltä; 05:30.
Tuntuu epätodelliselta. Ei tällaista tapahdu koskaan. En ainakaanmuista milloin viimeksi .. Muistan menneeni
nukkumaan, ja seuraava huomioni on herätyskellon ääni. Minä en ollut herännyt yön aikana kertaakaan. Niin
 hämmentävää, niin vierasta. Ajatus tuntuu mahdottomalta, mutta totta se on. Minä olen vihdoinkin nukkunut.

- - -  - - -


- - -  - - -

Jotkut ovat varmaankin saaneet täällä blogin puolella en käsityksen, etten kävisi koululla, saati edes tekisi siellä mitään. Ei tästä käsityksestä voi tosin ketään syyttää, jos olen itse antanut niin ymmärtää .. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa ! Minä käyn koulua, opiskelen ja teen töitä. Joka aamu minä nousen pirteänä 05:00 - 05:30 välillä, juon kolme kuppia kuumaa mustaa kahvia, laittaudun, pakkaan tavarani ja lähden 07:30 bussilla koululle. Koulusta lähden 13:35 tai 15:35 bussilla. Olen kahdella eri kurssilla, Käytettävyys - ja ulkoasusuunnittelu & Monikameratuotanto. Näiden kahden kurssin kanssa minulla menee lähes koko keskiviikko, torstai ja perjantai päivät. Maanantaisin ja tiistaisin teen töitä joita minulle annetaan, sekä teen keskeneräisten kurssien tehtäviä kurssin loppuun suorittamiseksi. Tällähetkellä minulla on työn alla itselleni todella mieleinen duuni, mutta kerron siitä sitten myöhemmin lisää, kun olen saanut sen valmiiksi ! ;)

Olen oikeasti tunnollinen ja hyvä oppilas, joka nyt vain sattuu olemaan yleistyneesti ahdistunut ja kaikesta paineita ottava ja stressaantuva nuori nainen. Numeroni ovat hyviä, vain yhden ainoan kurssin arvosana on 1, ja sekin johtuu vain siitä etten yksinkertaisesti pystynyt käymään koulua silloin kun kurssia käytiin. Muut arvosanani ovat joko 2 tai 3. Ja lähes kaikissa ATTO-aineissa (matematiikka, äidinkieli ym.) arvosanani on 3. Eli huonoksi opiskelijaksi en voi edes itse itseäni sanoa. Ongelmana on "vain" mielenterveyteni. Keväällä olin niin paljon huonommassa kunnossa kuin nyt .. Vasta myöhemmin tajuan, miten huonosti minä oikeasti silloin voinkaan. En saanut koulunkäyntiäni sujumaan, en sitten mitenkään. Olin joko täysin voimaton tekemään yhtään mitään, tai sitten istuin ryhmänohjaajani huoneessa itkuisena ahdistuneisuuden ja tuskaisuuden vallassa kuuntelemassa ryhmänohjaajani vakavaa ja säälivää ääntä, joka sanoo että vaadin itseltäni aivan liikaa. 

Nyt kaikki on kuitenkin paljon paremmin. Olen pirteä ja motivoitunut, enkä ota harteilleni liikaa töitä, enkä ala yrittämäänkään mitään ylisuoriutumista, koska tiedän nyt ettei siitä ei seuraa mitään hyvää .. Onneksi ryhmänohjaajani tukee ja tsemppaa minua tilanteessa kuin tilanteessa ! Sain työni josta aiemmin mainitsin juuri ryhmänohjaajaltani, koska hän tiesi sen olevan minulle mieleinen. Olen hyvä graaffisessa suunnittelussa, ja se oli myös yksi suuri osasyy siihen, että juuri minut valittiin tämän työn tekijäksi. Nyt kun syyslukukausi on lähtenyt käyntiin, olen ollut todella motivoitunut kaikkeen mitä koulussa teenkään. Minun olisi pitänyt aloittaa koulu vasta 13. päivä elokuuta, mutta minä istuin koulunpenkillä tekemässä itselleni uutta lukujärjestystä ja tekemässä töitä jo 8. päivä elokuuta. Ryhmänohjaajani oli hieman yllättyneen, mutta silti iloisen näköinen, kun menin häntä vastaan kuullessani hänen tulevan sisälle mediaosastolle. Halauksien kautta keskustelemaan opinnoistani, päättämään millä kursseilla olen mukana ja AV -vastaavan töitä jatkaen. Opinto-oikeutta minulla onkin vielä lokakuun ensimmäiseen päivään asti, ja ainoa stressin ja tuskaisuuden aiheuttaja tällähetkellä koulun suhteen on tietenkin se perkeleen 5. vuosi .. Ei auta kuin odottaa päätöstä siitä, päästäkkö vai eikö päästä. Mutta positiivisin mielin eteenpäin ! :)

10 kommenttia:

  1. Aivan ihana teksti. ♥ Pisti hymyilyttään ja toi toivoa siihen että ehkä mäkin joskus onnistun. :'D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ♥ Ihana kuulla että toi sulle tommosen fiiliksen :) Pidä lippu korkeella !

      Poista
  2. tuli hirveen hyvä mieli tästä tekstistä :)

    VastaaPoista
  3. Ihanaa Oona. Olet helmi :)
    Tsemppiä koulun ja työn kanssa!

    VastaaPoista
  4. oot nii upee tos kuvassa ;__;♥

    VastaaPoista