• d e s i r e f o r t h e f u t u r e . b l o g s p o t . f i

keskiviikko 6. elokuuta 2014

My relationship(s) and something I can't describe.

Parisuhde. Aina niin käsittämättömän erilainen asia. Nykyään kun mietin joitain tiettyjä parisuhteita menneisyydestäni, minun tekisi mieli hakata päätäni seinään ja huutaa " Tyhmä, tyhmä, tyhmä ! ". Nämä parisuhteet .. No, ne ovat olleet kaikkea muuta kuin hyviä näin jälkikäteen ajateltuna. Ne olivat tuhoon tuomittuja jo niiden alusta asti. Silloin, kun niissä elin, ajattelin etten ansaitse sen enempää, ettei minulle olisi luvassa mitään sen parempaa, mikä oli vain sitä yhtä ja ainoaa painajaismaista jatkumoa. Muistellessani menneisyyttäni ja niitä tiettyjä parisuhteita joissa olen ollut, ihmettelen vain, kuinka yksinkertaisen tyhmä minä olen ollutkaan. Vääriä valintoja väärien valintojen perään, epätoivoisia yrityksiä epätoivoisien yrityksien perään saada kaikki toimimaan. Mutta ei, ei ei ei. Ei, ei se mennytkään niit. Mutta onneksi virheistä oppii, virheistä joita tein epätoivoisena toinen toisensa perään. Virheistä, joista kärsin edelleen vielä tänäkin päivänä. Jotkut niistä kalvavat mieltäni ja sydäntäni edelleen, mutta onneksi ajan kulumisella on tapana "parantaa". Vaikka olen joidenkin parisuhteideni takia joutunut kärsimään enemmän kuin liikaa, ei niille asioille voi enää mitään ja elämässä on mentävä eteenpäin. Ja niin minä olen mennytkin. Joinain päivinä muistelen noita tapahtumia, ja olen helpottunut että pääsin niistä surun ja tuskan oravanpyöristä pois, vaikka siinä menikin liikaa, aivan helvetisti liikaa aikaa. Pst. En tietenkään tarkoita että kaikki parisuhteeni olisivat olleet aivan toivottomia, tuskaa, surua ja kipua täynnä. Puhuin vain parista tietystä. Tietenkin olen ollut suhteissa, jotka ovat olleet oikein hyviä ja ihania, mutta loppuenlopuksi kaikki seurustelu suhteeni ovat loppuneet hyvästä syystä.

Mutta nyt kaikki on toisin. Vain kuukauden päivät vajaa vuosi sitten tapahtui jotain, mitä en todellakaan odottanut tapahtuvaksi, mitä en todellakaan odottanut minun kohdalleni käyvän. Tapasin Jeren. Tapasin ihmisen, johon en koskaan olisi voinut kuvitella tykästyväni, ihastuvani ja loppuenlopuksi rakastuvani. Ja kuinka ollakaan, Jeren tavattuani kaikki muuttui. Aivan kaikki. Olen aiemminkin puhunut parisuhteistani ja todennut sen olevan Se -suhde tai jotain muuta vastaavaa, mutta Jeren kanssa elettyäni ymmärsin ja huomasin, ettei minulle ole tullut tällaista parisuhdetta vielä koskaan ennen vastaan. Nyt minä sen vasta ymmärsin, Jeren kanssa.
   Ymmärsin, ettei tällä elämällä olisi minun varalleni pelkkää pahaa ja/tai huonoja parisuhteita. Nyt, kaikkien niiden pahojen ja väärien ihmisten ja tapahtumien jälkeen elämääni liittyi jotain parempaa, paljon parempaa kuin mikään parisuhteeni koskaan aikaisemmin. Aiemmin luulin, että sellaisia ne parisuhteet aina ovat millaisissa olin itse elänyt, mutta luuloni todistettiin vääriksi. Mikään ei ollut kuten edellisissä parisuhteissani, ei yksinkertaisesti mikään. Havahduin johonkin täysin uuteen. Havahduin valoon, lämpöön, kauneuteen. Havahduin turvallisuuteen, luottamukseen ja varmuuteen. En osaa kuvailla tätä tunnetta, mutta eikai sillä niin suurta merkitystä ole. Vain sillä on merkitystä, että se on olemassa, osa minua ja elämääni. Missä tämä tunne oli ollut edellisissä parisuhteissani, edellisien kumppaneideni kanssa ? En tiedä, eikä sillä ole väliäkään, sillä se on tässä ja nyt. 
   Vihdoinkin minä ymmärsin, millainen oikea parisuhde on. Vasta Jeren kanssa, vasta 21 vuotiaana minä opin mitä toisen ihmisen arvostaminen oikeasti on. Tällaisia asioita minä mietin eräänä iltana sängyssä. Ja niin minä nukahdin ajatukseen, että tämä mies teki minusta paremman ihmisen, että tämä mies teki elämästäni elämisen arvoista.

- - -  - - -


You're the only one, I'd be with till the end.
When I come undone, you bring me back again.
Back under the stars, back into your arms.


11 kommenttia:

  1. Anteeks, tää ei nyt liity tähän postaukseen millään tavalla, mut muokkaatko joistain kuvista sun viiltelyarvet pois? Esim. tässä postauksessa -> http://desireforthefuture.blogspot.fi/2014/07/vastauksia-kysymyksiinne-videolla.html#comment-form

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En muokkaa arpiani koskaan .. :) Ne ovat onneksi hyvin vaalentuneet ! :')

      Poista
    2. Ai jaa... Miten sulla ei näy ollenkaan säärissä tai reisissä arpia!? :o Siis ainakaan tossa postauksessa minkä linkkasin...

      Poista
    3. Eiväthän reiteni, tai sääreni varsinkaan edes näy ? :o

      Poista
    4. Mutta kyllä niitä jälkiä on, ja paljon .. :/

      Poista
    5. Kyllähän jokaisessa kuvassa sulla näkyy reidet ja alarivissä oikealla olevassa kuvassa näkyy säärtä - tai oikeastaan nilkkaa. Ei kokonaan, mutta kumminkin. Ja viittaan siis edelleen linkkaamaani postaukseen. Tää meinaa jo mennä väittelyks, mut kummiski... :'D Noi kuvat vaan on ristiriidassa niitten postausten kanssa, joissa aikoinaan näytit viiltelyarpes, joten oon vähän ihmeissäni...

      Poista
    6. Haha, ei nyt kuitenkaan taistelemaan ruveta :'D Reisien etupuolet näkyvät hyvin, niissä minulla ei ole arpia, vain sivussa.

      Poista
    7. Ahaa, siks niitä ei siis näykkään noissa kuvissa! Kiitti, kun vastailit näihin mun vähän typeriin kysymyksiin, nyt oon taas hieman viisaampi! :'D Hyviä päivän jatkoja sulle kaunotar! <3

      Poista
    8. Hah no eipä tuossa mitään ! :D Kiitos paljon c: ♥

      Poista