• desireforthefuture.blogspot.fi

tiistai 2. syyskuuta 2014

#kutsumua


#kutsumua - on Suomen Lukiolaisten Liiton kiusaamiseen puuttuva 
kampanja, joka leviää sosiaalisessa mediassa haastekuvilla; Ota kuva 
itsestäsi ja kahdesta sanasta. Toinen sana kuvaa lokeroa johon sinut on 
tungettu, ja toinen kuvaa ominaisuutta josta tahtoisit itsesi muistettavan. 
Yliviivaa ensimmäinen sana. Osallistu nyt sinäkin tärkeään kamppanjaan !

Joidenkin ihmisten mukaan minun pitäisi tappaa itseni, koska niin olisi 
kaikille ja koko tälle maailmalle parempi. Olen kuulemma täysin turha 
ihmisperse eikä elämällä ole minulle mitään tarjottavaa. Mutta vaikka 
elämä on koetellut minua pahoin ja vaikka näiden tapahtumien takia 
minua on kutsuttu ihmiskunnan pohjasakaksi, olen taistelija ja minä 
tulen vielä jonain päivänä elämään hyvää ja tasapainainoista elämää !

 - - -  - - -

Muistatteko, kun ala-asteella pojat kiusasivat tyttöjä kuullemma siksi, että he tykkäsivät niistä ? Muistatko kun pojat haukkuivat sinua ja sinä pahoitit mielesi ? Muistatko, kun oppilaat kommentoivat negatiivisesti jotain vaatettasi, etkä käyttänyt sitä enään ikinä ? Muistatko, kun joku luokkalaisesi poika rikkoi omaisuuttasi ja sinä itkit, mutta opettaja väitti sitä vain ihastumisen merkiksi ? Muistatko, kun joku kommentoi nauraen loukkaavasti oppitunnilla väärää vastaustasi, etkä enään viitannut tunneilla, jottei sinua haukuttaisi vastauksesi takia ? Muistatko, kun sinut jätettiin kaikesta täysin ulkopuoliseksi ? Muistatko, kun jokaikinen välitunti sinä olit yksin eikä kukaan puhunut sinulle sanaakaan ? Muistatko, kun joskus jopa itkit yksin yksinäisyydessäsi, koska sinulla ei ollut lainkaan kavereita ? Minä muistan. Muistan sen kuin eilispäivän. Muistan, kuinka minua tavattiin haukkua rumaksi, läskiksi lehmäksi.
   Ala-asteen aikana minä muutuin radikaalisti niin luonteeltani kuin ulkonäöllisestikkin, kiitos koulukiusaamisen. Osa luonteeni- sekä persoonallisuuteni piirteistä ovat varmasti jotenkin sidottuna tuohon aikaan. Sellainen saisi kenet tahansa muuttumaan ihmisenä. Jos en olisi kokenut koulukiusaamista, syrjintää ja henkistä väkivaltaa, en usko, että olisin nyt tällainen mitä olen. En ulkonäöllisesti enkä luonteenpiirteiltäni.
   Mutta miten asiat ovat nykypäivänä ? Mitä minä nyt ajattelen ala-asteella kokemastani koulukiusaamisesta, joka jatkui vielä (mutta paljon laimeampana) yläasteen aikana ? No, kuten jo sanoinä, en usko että olisin tämä ihminen joka nyt olen ilman kiusaamista. En tosin tiedä, pitäisikö siitä olla kiitollinen vai harmissaan. 

9 kommenttia:

  1. Se sinä totisesti kyllä olet, selviytyjä! <3

    VastaaPoista
  2. Vastaukset
    1. Ööö okei ? O.o Oot Oona ihana, muista se :* <3

      Poista
    2. Pietu, mitä Ööö ? :'D Purr, kiitos ♥

      Poista
    3. Eiku mietin tota käsi lipalla juttua xd

      Poista
  3. Sie olet vahva ja kaunis nuori nainen. Tsemppiä ja kaikkea hyvää sinulle! ^__^

    VastaaPoista
  4. Upea Oona ja samaistuin vahvasti koulukiusattuna kirjoitukseesi. Kiitos siitä.

    T.Päkänen

    VastaaPoista